Kirjoittanut Lari Vesander | toukokuu 29, 2012

Vähämaalis​et pelit ovat pikareitti kotiin

Huonoja uutisia Roy Hodgsonille. Vähämaalisten otteluiden pelaaminen voi laskea EM-kisajoukkueen jatkomahdollisuudet neljännekseen normaalista.

Katselin viikonloppuna EM-kisajoukkueiden harjoituspelejä. Kun Englanti otti 1-0-voiton Norjasta, mieleeni tuli kysymys: Miten käy alkulohkossa joukkueen, jonka peleissä on tehty vähiten maaleja?

Päätin tutkia asiaa. Otin tarkasteluun neljät edelliset EM-kisat. Lähdin liikkeelle vuodesta 2008. Vuoteen 2004 päästyäni tajusin, että lukemat eivät näyttäisi hyviltä puolustuskeskeisiä maita ajatellen. Kaksissa viime kisoissa vähämaaliset joukkueet ovat jääneet armotta alkulohkoon.

Korostetaan vielä, että nyt ei ole kyse joukkueista, jotka ovat tehneet vähiten maaleja vaan joukkueista joiden peleissä on tehty vähiten maaleja. Tällaisissa tapauksissa joukkueen maaliero voi olla yhtä hyvin 3-0, 0-3 kuin 2-1.

Periaatteessa voisi luulla, että tällaisilla joukkueilla olisi hyvät mahdollisuudet päästä lohkostaan jatkoon. Totuus on kuitenkin toisenlainen. Käytyäni aineiston lävitse, luvut olivat kiistattomat. Kun keskivertojoukkueen todennäköisyys päästä lohkostaan jatkoon on 50 prosenttia, vähämaalisimmilla joukkueilla se on vain neljännes tästä: 12,5 prosenttia.

16 vähämaalisesta joukkueesta vain yksi (Saksa 1996) oli voittanut alkulohkonsa ja yksi (Turkki 2000) tullut toiseksi. Lopuista yhdeksän oli sijoittunut lohkossaan kolmanneksi ja viisi jäänyt jumboksi. Prosentteina todennäköisyysjakauma sijoituksille olisi 6%-6%-56%-31%.

Yksi syy vähämaalisten joukkueiden huonoon menestykseen on se, että ne häviävät lähes aina maalierovertailun. Kolmanneksi jääneistä joukkueista kolme oli ollut tasapisteissä lohkokakkosen kanssa, mutta joko maaliero tai viimeistään tehdyt maalit olivat pudottaneet ne jatkosta.

Vähämaalisia joukkueita on yleensä vaikea ennustaa, mutta Englanti tulee todennäköisesti olemaan tällainen joukkue tulevissa EM-kisoissa. Sen lohkovastustajat Ruotsi, Ukraina ja Ranska luottavat enemmän hyökkäys- kuin puolustuskalustoonsa. Englannin valmentaja Roy Hodgson luottaa puolestaan varmaan puolustamiseen. Näiden tilastojen valossa hänen ei ehkä kannattaisi.

Toki Hodgsonilla on vielä yksi oljenkorsi. Hän voi tehdä joukkueestaan lohkon parhaan puolustajan. Sekään ei tosin vielä takaa mitään. Tarkastelemastani 16 lohkosta kuudessa vähiten maaleja päästänyt joukkue lähti kotimatkalle ennen kuin pudotuspelit olivat ehtineet alkaa.

Tämä vain korostaa sitä, että jatkopaikat menevät EM-kisoissa jakoon lähes pelkästään tehtyjen maalien perusteella. 15 lohkossa 16:sta kaksi eniten maaleja tehnyttä joukkuetta meni jatkoon. Ainut poikkeus? Vuoden 2000 EM-kisojen A-lohko. Eniten maaleja (7) tehnyt Portugali voitti lohkon, mutta toiseksi tiuhimpaan (5) osunut Englanti jäi lopulta kolmanneksi eniten maaleja (4) tehneen Romanian taakse.

Miten kävi alkulohkossa joukkueen, jonka peleissä tehtiin vähiten maaleja?

Euro 2008:
A-lohko: Sveitsi jäi lohkonsa viimeiseksi.
B-lohko: Itävalta jäi lohkonsa kolmanneksi.
C-lohko: Romania jäi lohkonsa kolmanneksi.
D-lohko: Ruotsi jäi lohkonsa kolmanneksi.

Euro 2004:
A-lohko: Espanja jäi lohkonsa kolmanneksi.
B-lohko: Sveitsi jäi lohkonsa viimeiseksi.
C-lohko: Italia jäi lohkonsa kolmanneksi. (Maalierolla.)
D-lohko: Saksa jäi lohkonsa kolmanneksi.

Euro 2000
A-lohko: Saksa jäi lohkonsa viimeiseksi.
B-lohko: Turkki sijoittui lohkossaan toiseksi.
C-lohko: Norja jäi lohkossaan kolmanneksi. (Tehtyjen maalien perusteella.)
D-lohko: Tshekki jäi lohkossaan kolmanneksi.

Euro 1996
A-lohko: Skotlanti jäi lohkossaan kolmanneksi. (Tehtyjen maalien perusteella.)
B-lohko: Romania jäi lohkossaan neljänneksi.
C-lohko: Saksa voitti lohkonsa.
D-lohko: Turkki jäi lohkossaan viimeiseksi.

About these ads

Responses

  1. Mielenkiintoisia huomioita. Monihan muistelee esimerkiksi Kreikan euroopan mestaruuden 2004 puolustuksen riemujuhlana mutta todellisuudessahan Kreikan alkulohko-otteluissa tehtiin eniten maaleja.

    • Juurikin näin. Esimerkiksi Espanjan peleissä syntyi tuolloin vain puolet siitä maalimäärästä, joka Kreikan matseissa tehtiin.

      Pudotuspeleissä kreikkalaiset laittoivat sitten pellit kunnolla kiinni, kuten kuuluukin tehdä. Tämä on selkeä ero alkulohkojen ja pudotuspelivaiheen välillä. Jälkimmäisessä ei lasketa maalieroja, eikä tehtyjen maalien määrää.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

%d bloggers like this: