Kirjoittanut Lari Vesander | huhtikuu 29, 2009

Grotin maali riitti Interille

Inter–Jaro 1–0

Guillano Grotin kauden toinen maali riitti Interille kauden toiseen voittoon. Voiton lisäksi turkulaisjoukkue voi olla tyytyväinen pelinsä paranemisesta ja Timo Furuholmin palaamisesta pelikuntoiseksi.

Kahden pelaavan joukkueen välistä jalkapallomatsia seuraa aina mielellään, mutta näin alkukaudesta, kun joukkueiden peli ei ole vielä valmista, tuntuu välillä siltä kuin katselisi venäläistä taide-elokuvaa: osaaminen välittyy kyllä katsojalle, mutta juonesta ei välttämättä ole tietoakaan.

Interin ja Jaron kohtaaminen meni ajoittain tähän kategoriaan. Kummankaan peli ei ollut vielä valmista, mutta Interin peli oli kuitenkin sen verran valmiimpaa, että se otti ottelusta 1-0-kotivoiton. Helpolla voitto ei kuitenkaan tullut.

Jalkapallossa vaikeaa on hyökkääminen (kysykää vaikka TPS:ltä) ja helppoa on puolustaminen (kysykää vaikka JJK:lta). Ja kun hyvin organisoitunut Jaro ehti asettua puolustusmuodostelmaansa, Interiltä meni yleensä vähintään kymmenen syöttöä siihen, että joukkue pääsi edes laukaisupaikkaan. Niinpä on osuvaa, että ottelun ainut maali tulikin vastaiskusta – silloin maalipaikkaan pääsemiseen ei tarvittu kuin Alberto Ramirezin loistava kaarisyöttö ja Jaro paitsioansan pettäminen. Noiden kahden seikan seurauksena vasemmalla laidalla viilettänyt Mika Ojala ja Guillano Grot pääsivät ylivoimahyökkäykseen, jonka päätteeksi Grot sai laittaa pallon Ojalan syötöstä tyhjään maaliin.

Maali oli Grotille jo kauden toinen. Sanon ”jo”, sillä Grot ei ole maalintekijä. Se huomattiin viimeistään toisella jaksolla, kun Grot tuhri jokseenkin yhtä hyvän paikan (tilanne tosin oli paitsio, mutta Grot ei tiennyt sitä laukoessaan pallon parin metrin päästä maalista pari metriä maalin yli).

Jarollakin oli ensimmäisellä jaksolla pari paikkaa, mutta loistovireessä oleva Patrick Bantamoi torjui ne varmasti. Bantamoin työskentelyä helpotti huomattavasti se, että Ari Nyman teki topparina jälleen takuuvarmaa työtä. Nymanin työtä taas helpotti se, että Keskikentän kolmikko Joni Kauko-Alberto Ramirez-Severi Paajanen on parantanut esityksiään. Ramirez pohjusti loistavalla syötöllään ottelun ainoan maalin. Kauko esti oikea-aikaisella taklauksellaan Jaron parhaan paikan ottelun loppuhetkillä. Ja Paajanen nyt teki sitä mitä yleensäkin: ravasi nonstoppina ympäri kenttää ehtien yleensä aina sinne missä tapahtui.

Mutta jos Inter jotakin kaipasi, niin se on kunnon maalintekijä. Ja sellaisen se sai kentälle 73. minuutilla, kun Timo Furuholm vaihdettiin kentälle. Kun Furuholm loukkasi reiden lähentäjälihaksensa kauden alla, hänen arvioitiin olevan sivussa kuusi viikkoa. Hän toipui pelikuntoon vajaassa neljässä viikossa, eikä säästellyt Kupittaalla itseään yhtään.

Kollegani kuvaili pari vuotta sitten FC Lahden Konsta Hietasta sanoilla ”piripäinen Duracell-pupu”. Samat sanat sopivat myös Furuholmiin. Kolme minuuttia kentälle tulonsa jälkeen Furuholm oli rynnimässä kahden puolustajan välistä maalin tekoon. Viisi minuuttia myöhemmin yritti maalintekoa syöksypuskulla. Ja toisin kuin voisi kuvitella, noiden tilanteiden välillä ei kentällä tapahtunut juuri mitään. Kupittaalla ei nähty takaa-ajo(kohtaust)a. Furuholm oli tämän taide-elokuvan ainut action-tähti.

Ja pelin päätyttyä porilaislähtöinen hyökkääjä varasti estradin vielä kerran: Hän raivosi tuhrimaansa maalipaikkaa pelaajakäytävällä niin kovaa, että kirosanat kaikuivat lehdistöhuoneessakin. Kukaan siellä ei uskaltanut edes arvailla, mitä Furuholm olisi tehnyt, jos Inter olisi hävinnyt.

Toinen pressitiloihin kuulunut ääni oli Interin pelaajien juhlinta. Surkean avaustappion jälkeen joukkue on nyt voittanut kaksi peliä putkeen ja käyrä vaikuttaa nousevalta. ”Voittaminen on parasta lääkettä itseluottamukselle. Pelimme edistyy jatkuvasti. Se ei ole vielä loistavaa, mutta se paranee koko ajan”, Inter-luotsi Job Dragtsma totesi pelin jälkeen.

Jaron valmentaja Mika Laurikainen on paitsi hyvä valmentaja myös hauska mies. Kun häntä pyydettiin analysoimaan sitä, että Interillä oli kymmenen laukausta ja Jarolla vain neljä, hän totesi lakonisesti: ”Meillä oli vähän vähemmän.” Sitten Laurikainen tunnusti rehellisesti vastustajan paremmuuden. ”Turha tässä on lässyttää. Olimme tänään huonompia. En silti suostu häpeämään esitystämme. Pelasimme tasaisen pelin, sellaisen pelin kuin nyt pystymme. Voitamme samanlaisella pelillä vielä monta joukkuetta.”

Laurikainen hauskuutti toimittajien vielä uudemman kerran, kun häneltä kysyttiin vaihdoista. Ensimmäinen kysymys koski hyökkääjä Petter Meyerin vaihtoa. ”Meyerillä kipeytyivät penikat. Ne olivat kipeät jo ennen ottelua. Hän on aika kova luu ja jaksaa taistella, mutta siinä alkoi olla jo vamman vaaraa.” Entä puoliajalla vaihdettu Papa Niang, yksi toimittajista kysyi, loukkaantuiko hänkin? ”Ei. Hän pelasi vain huonosti”, Laurikainen vastasi.

Jarolla ei pitäisi olla tässä sarjassa mitään hätää. Joukkue puolustaa paremmin kuin viime kaudella. Kuten Laurikainen huomautti: se on laskenut kahdessa ottelussa kahden edellisen vuoden mestareita vastaan vain yhden maalin.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: