Kirjoittanut Lari Vesander | Touko 9, 2009

Tekeekö jalkapallo tyhmäksi?

Olen saanut aikalailla tarpeekseni ihmisistä, jotka markkinoivat suureen ääneen suvaitsevaisuuttaan ja ennakkoluulottomuuttaan, mutta näkevät punaista heti, kun joku puhuu urheilusta.

Kyse ei ole siitä, ettenkö ymmärtäisi niitä ihmisiä, jotka eivät jalkapallosta välitä. Ymmärrän kyllä, joskus erinomaisestikin. Kuningaslajiin kun pätee pitkälti sama viisaus kuin nykytaiteeseenkin: Ulkopuolisesta näyttää usein siltä, että siinä ei ole mitään järkeä ja toisinaan se johtuu siitä, ettei siinä tosiaan ole mitään järkeä. Tosin näissäkin tilanteissa asiaan vihkiintyneet osaavat analysoida, miksi pelissä ei ole ideaa. Huonoimpien pelien jälkeen voisi kai haukkua pystyyn ensin joukkueet, sitten suomalaisen jalkapalloilun ja lopulta koko globaalin kuningaslajin, mutta jos maailmanhistoria jotain todistaa, niin sen, että vihaamisella ja kyynisyydellä ei ole koskaan saatu aikaan mitään hyvää.

Toisin sanoen on typerää leimata ihminen tyhmäksi vain siksi, että hän pitää urheilusta. Yhtä fiksua on julistaa viisaiksi kaikki ne, jotka eivät katso televisiota. Useimmiten kyse on siitä, että ihmiset dissaavat sitä mitä eivät ymmärrä. Se on ihan järkeenkäypää, mutta ei se silti tee siitä järkevää. Oma ymmärtämättömyys on ehkä viimeisiä rehvastelun arvoisia asioita maailmassa.

Rehellisyyden nimissä on kuitenkin myönnettävä, että olen yhtälailla kyllästynyt myös futisfaneihin, jotka leimaavat idiooteiksi kaikki ne, jotka eivät seuraa urheilua, seuraavat jääkiekkoa tai sitten vain kannattavat ”vihollisseuraa” – eli toisin sanoen jokseenkin kaikki ne, jotka eivät kannata samaa seuraa kuin he. (Ja ei, en usko, että jalkapallofanit ovat automaattisesti fiksumpia kuin lätkäfanit – jos eivät nyt tyhmempiäkään.) Suvaitsemattomuus on typerää oli kyse sitten äärimmäisyyksiin viedystä kannattamisesta tai fanaattisesta urheilun vastustamisesta. Yksisilmäisyys kaventaa aina näkökulmaa.

Silti olen aika varma siitä, että jalkapallo ei tee tyhmäksi. Itse asiassa se ei vaikuta älykkyyteen oikein mitenkään. Mutta kaikessa silti kehittyy. Mitä enemmän katsoja jalkapalloa seuraa, sitä paremmin hän pystyy löytämään puurtamisen keskeltä hyvät hetken ja suoranaiset oivallukset. Jalkapallossa on kauneutta, mutta se kauneus avautuu vain niille, jotka haluavat katsoa.

Joskus sen kauneuden löytämiseksi joutuu katsomaan paljonkin kuraa, mutta toisaalta sama tilanne on missä tahansa taiteenlajissa. Vai voiko joku väittää nähneensä vain viiden tähden elokuvia, pelkästään briljantteja oopperoita tai ainoastaan tajunnan räjäyttäviä taidenäyttelyitä?

Mainokset

Responses

  1. Lisään tänne nyt tammikuu44:n kommentin, joka päätyi vahingossa kommentiksi bloggaajatekstiin:

    ”Kysyit: Tekeekö jalkapallo tyhmäksi?

    Tuskin kannatta hirveästi tuohtua, jos joku sanoo jalkapalon tyhmentävän ihmistä. Kannattaisi miettiä, millä tavoin se lisää ihmisen viisautta ja ihmisrakkautta. Noihin arvoihinhan pyritään monien taiteeksi luokiteltavien toimintojen yhteydessä.

    Sitäpaitsi ihmiset rakastavat yli kaiken kaikenlaista kilpailua oli se muurahaispesässä istumista, akankantoa, pussijuoksua, silmienvälliin ryssää ampumista, hyppäämistä isot sukset jalassa korkeista mäistä, mailoilla esineen saamista ylämummoon tai suurella joukolla pallon potkimista.

    Ihmiskunta on kuitenkin vuosisatojen saatossa sivistynyt sen verran, että roomalaistyyppiset gladiaattorikisat ovat ainakin EU:n alueella kiellettyjä. Ruumiita tulee jalkapallossa vain jalkapallohuligaanien toimesta. Se on positiivien puoli jalkapallossakin.

    Olen myös usein havainut, että kaljakuppilat täyttyvät jalkapallo-otteluiden aikana kuppilan televisiota seuraavista, kamalasti huutavista ihmisistä. Joten jalkapallo osaltaan on kohentamassa lamaan mennyttä kansantalouttamme.

    Hyvää äitienpäivää!”

    • Ja vastaan saman tien parhaani mukaan.

      Jalkapallo itsessään ei välttämättä lisää ihmisen viisautta. Joukkueen osana toimimisesta, voittojen ja tappioiden käsittelemisestä ja vastoinkäymisten kokemisesta voi toki ammentaa viisautta, mutta jalkapallon tarkoitus ei kuitenkaan ole tiedon tai tietoisuuden lisääminen – tai jos on, niin se on sitä korkeintaan taktisessa mielessä.

      Sen sijaan ihmisrakkauden aspektiin jalkapallolla voi olla paljonkin annettavaa. Jalkapallo on nimittäin maailman suurimpia tasa-arvoistajia. Pelaajien astuessa kentälle tittelit, uskonnot, poliittiset näkemykset, ihonväri ja varallisuus menettävät merkityksensä. Jalkapalloa ei voi pelata yritysjohtajana – ainoastaan maalivahtina, puolustajana, keskikenttäpelaajana tai hyökkääjänä.

      Toki sama ominaisuus on monissa muissakin urheilulajeissa. Urheilulla on tasa-arvoistava vaikutus. Siksikin on merkillistä, että itseään suvaitsevaisina pitävät ihmiset eivät usein suvaitse laisinkaan urheilua.

  2. Voi olla, että joitakin ei urheilussa miellytä se, että joutuu kilpailemaan toisia vastaan. Varsinkin kun jotkut ottavat sen kilpailun aina niin hirveän tosissaan. Kyllähän urheilutoimittajatkin aina kovasti hehkuttavat voittajia ja haukkuvat häviäjiä. Siitä sitten helposti syntyy sellainen kuva, että voittajat ovat niitä samoja, jotka koulun liikuntatunneilla ilkkuivat niitä jotka olivat huonompia. Urheilussa on aina voittajat ja häviäjät, ei se ole minusta yhtään tasa-arvoista. Vaikka ihmisinä häviäjät eivät tietenkään ole oikeasti yhtään huonompia.

    Jalkapallo on hienoin kaikista urheilulajeista, siihen pisteeseen asti ettei se monestikaan ole pelkkää urheilua. Joskus tämäkään ei ole ihan kiva juttu. Silti on hienoa ajatella, että jalkapallo ei ole pelkkää viihdettä, vaan jotain suurempaa. Jatkoajan keskustelupalstaa jos käy lukemassa, niin siellä huomaa, kuinka jääkiekko on useimmille pelkkää viihdettä. Jalkapalloa on mahdotonta ajatella vastaavasti.

    Ja jos taas kristillisen lähimmäisrakkauden vinkkelistä ajatellaan, niin ihmisten pitäisi kilpailla keskenään lähinnä toistensa rakastamisessa, ei vihaamisessa. Eikä sekään olisi veristä kilpailua, vaan lähinnä kilvoittelua oman itsensä ja pelastuksensa kanssa. Tämä on aivan varmasti ristiriidassa ultrien mentaliteetin kanssa. Mutta toisaalta eihän uskontoa juuri kukaan ota enää tosissaan, ei edes kirkko itse, ja ehkä juuri siksi jalkapallo on niin suosittua.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: