Kirjoittanut Lari Vesander | Touko 15, 2009

Kupsista!

Jos KuPS pelaisi Ykkösessä, futisromantikot olisivat kilvan huokailemassa sitä takaisin liigaan. Nyt kuopiolaiset ovat liigassa, mutta joukkueessa ei ole oikein mitään naatittavaa.

Kun katselin kolme vuotta sitten Interin ja KuPSin kohtaamista Kupittaalla, en voinut olla symppaamatta vierasjoukkuetta. KuPS oli aiemmin samalla kaudella voittanut jo TPS:n ja pelasi Interin kanssa tasurin – ja putosi silti liigasta.  Ei auttanut vaikka joukkueessa pelasi tuolloin Patrick Bantamoin, Medon, Pyry Kärkkäisen ja Berat Sadikin kaltaisia lahjakkuuksia, jotka ovat sittemmin niittäneet kunniaa muuallakin.

Ainakin näin etäämmältä seurattuna on vaikuttanut siltä, että KuPSin toiminnassa on eletty viime vuodet niin äärimmäisesti talouden ehdoilla (pidetty mahdollisimman pientä rinkiä jne.), että se on väistämättä vaikuttanut peliesityksiin.

Viime kaudella KuPSin piti liigassa vain KooTeePeen surkeus. Siitä ei mualiman navassa opittu mitään. Kuopiossa uskotaan tälläkin kaudella siihen, että sarjasta löytyy yksi tai kaksi joukkuetta, joilla menee vielä heitäkin huonommin. Sellainen ajattelu ei ole oikein sen paremmin KuPSin perinteikkäälle joukkueelle kuin Kuopion hienolle jalkapallokaupungillekaan – eikä se varmasti vie suomalaista jalkapalloa eteenpäin.

Minulla ei ole mitään Kai Nyyssöstä ja Harri Ylöstä vastaan. Nyyssönen kuitenkin ansaitsisi valmennettavakseen paremman joukkueen ja Ylönen kunniakkaamman päätöksen komealle pelaajauralleen. Ja Aulis Rytköseen ja Olavi Rissaseen tottunut kuopiolaisyleisö ansaitsisi parempaa katseltavaa. Ok, joukkue kaatoi JJK:n Vänärillä ja jos se kaataa jyväskyläläiset vielä toisessakin kohtaamisessa, niin se säilyy luultavasti liigassa.

Mutta mitä varten? Jälleen yhtä selviytymistaistelua? Kaikella kunnioituksella: KuPSin pitäisi pystyä parempaan. Nykymenolla KuPS jää hissijoukkueeksi ja ponnahduslaudaksi, josta erinomaisen juniorimyllyn kirkkaimmat helmet ponkaisevat maailmalle heti kun ehtivät.

Sen tien päässä odottaa vähemmän vitsikäs kohtalo, joka on aikoinaan ikuistettu edesmenneestä Kuopion Elosta kertovaan kaskuun. Kupsinnettuna kasku kuuluu seuraavasti:
Pikkupoika on pyydetty savolaisessa tuomioistuimessa todistajaksi vanhempiensa avioerojutussa. Tuomari kysyy pojalta, haluaisiko hän mennä eron jälkeen isänsä luokse asumaan. ”En mie, ku isä hakkoo.” Tähän tuomari toteaa, että selvä pyy, poika tahtonee sitten äitinsä hoteisiin. ”En mie halluu sinnekkää, ku äetikin hakkoo.” Tuomari huokaisee, että minneköhän poika sitten suostuisi menemään. ”Kupsiin. Se ej hakkoo kettään.”

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: