Kirjoittanut Lari Vesander | elokuu 2, 2009

Heinäkuun joukkue

HJK:n Dawda Bah on heinäkuun kuukauden pelaaja ja TPS:n Pasi Rautiainen kuukauden valmentaja.

Dawda Bah'n pysäyttämiseen tarvitaan monta miestä.


Maalivahti:
Jukka Lehtovaara, TPS

Lehtovaara palasi nuorten EM-kisoista laukut täynnä itseluottamusta ja se on näkynyt myös tuloksissa. TPS:n viimeisen lukon yllättivät heinäkuussa vain Anssi Viren ja oma mies Chris Cleaver. Loistavarefleksisen vahdin lempinimi Kupittaan Casillas on vähintäänkin osuva.

Puolustajat:
Matthias Lindström, TamU

United-puolustuksen johtaja oli heinäkuussa oma varmaotteinen itsensä. Lindström dominoi ilmatilaa ja vie taklauksillaan tilan hyökkääjiltä. Tätä miestä vastaan ei ole mukava pelata.

Rami Hakanpää, Honka
Honka-luotsi Mika Lehkosuo luottaa kapteeniinsa ilta illan jälkeen, eikä syyttä. Hakanpää on pelannut tasaisen varmasti espoolaisten keskuspuolustuksessa, vaikka topparipari ja maalivahti on usein vaihtunutkin.

Jarno Heinikangas, TPS
Koko TPS:n puolustuslinja pelasi varsin hyvän heinäkuun, mutta tällä kertaa valinta osuu Jalluun. Tepsi-kapteeni on iän myötä seestenyt, mutta ei pehmennyt. Jakelee edelleen järkyttävän kovia taklauksia, mutta ei kerää enää kortteja vanhaan malliin. Jos Lindströmiä vastaan on ikävä pelata, niin ei Heinikankaan vartioimaksi joutuminenkaan mikään piknik-reissu ole.

Keskikenttä:
Dawda Bah, HJK

Juonikas, taitava, yllätyksellinen… Banjulin taikuri temppuili heinäkuussa pari maalia ja järjesti siinä sivussa joukkuetovereilleen arviolta parikymmentä paikkaa. Parhaimmillaan aivan pysäyttämätön. Kuukauden pelaaja.

Medo, HJK
Keskikenttäpelaajien aatelia jo vuosia. Katkoo, syöttää ja laukoo hyvin, ja juoksee siinä sivussa kovat kilometrit. Harmillinen loukkaantuminen pitää lähiviikot pois pelikentiltä.

Alberto Ramirez, Inter
Ramirez oli Interin synkän heinäkuun harvoja valopilkkuja yhdessä Timo Furuholmin ja Joni Kaukon kanssa. Loistava keskikenttäpelaaja, jolla on erinomainen pelikäsitys, hyvät syötöt ja vihainen vasemman jalan laukaus. Kokoonsa nähden myös hyvä pääpelaaja.

Rafinha, TamU
Oikean laidan brasilialainen pikajuna sooloili viime hetken voittomaalin Interin verkkoon ja teki ratkaisuosuman myös JJK:ta vastaan. Vikkelä väkkärä, joka on pallon saatuaan aina vaarallinen.

Hyökkäys:
Akseli Pelvas, HJK

Antaa tilastojen puhua puolestaan: VPS:ää vastaan Akseli Pelvas pelasi 32 minuuttia ja teki kaksi maalia. Jaroa vastaan saldo oli 64 minuuttia, tällä kertaa ilman maalia. KuPSia vastaan 68 minuuttia ja yksi maalia. TPS:ää vastaan peliaikaa irtosi 12 minuuttia, ei maaleja. Ja lopuksi Hakaa vastaan 16 minuuttia peliaikaa ja tärkeä tasoitusmaali. Kaikkiaan Pelvas oli heinäkuun liigamatseissa kentällä 199 minuutin ajan ja paukutti sinä aikana neljä maalia. Juho Mäkelä, jonka kanssa Pelvas joutuu peliaikansa jakamaan, vietti kentällä 244 minuuttia, eikä tehnyt sinä aikana ainuttakaan maalia.

Aleksei Kangaskolkka, TamU
Kangaskolkka sai vihdoin maalihanansa auki liigassa ja kaikkiaan heinäkuussa kertyi kolme osumaa. Lisäksi Kangaskolkka hankki rankkarin Interiä vastaan. Fyysinen, juonikas ja nopea.

Babatunde Wusu, TPS
Arvaamaton nigerialainen oli heinäkuussa huippuiskussa. Iski maalit Hakan ja JJK:n verkkoon ja hankki TamUa vastaan todella tärkeän rankkarin. Asennepelaaja, joka yrittää loppuun asti eikä aina tiedä itsekään mitä tekee seuraavaksi. Lisäksi erittäin pidetty ja sympaattinen tyyppi.

Valmentaja:
Pasi Rautiainen, TPS
Rautiainen on väistämättä Veikkausliigan viihdyttävin valmentaja. Milloin on mies nitropurkilla, milloin tanskalaishyökkääjä Mallorcalla pamputtamassa tyttöystäväänsä. Hauskojen kommenttien lisäksi Rautiainen on saanut aikaan myös tuloksia ja nostanut TPS:n mukaan mestaruustaisteluun. Erinomaisella motivaattorilla on suuri ansio siihen, ettei hänen joukkueensa ole hävinnyt 11 otteluun.

Mainokset

Responses

  1. Tepsissä Wayne Brown ollut joukkueen paras pelaaja joka kerta kentälle tullessaan? Kappe Hämäläinen valtavassa tikissä myös…

    • Brown on pelannut mainiosti ja olikin ansaitusti kesäkuun kuukauden pelaaja. En sentään menisi väittämään, että Brown on ollut joka kerta TPS:n paras pelaaja, mutta tämän kauden paras tepsiläinen Brown on eittämättä ollut.

      Kappe taas on parantanut kovasti kauden edetessä. Ja jos kerran kehumaan ruvetaan, niin Chris Cleaverkin on tehnyt hyvää työtä.

  2. Kyllä Kappe on ollut viimeiset viitisen ottelua TPS:n selkeästi paras pelaaja, ja mielestäni olisi ansainnut paikan kuukauden joukkueeseen.

    Brown on ollut vaisuhko mutta toisaalta Cleaver on tehnyt hyvää duunia.

    • Kappe on tainnut vihdoin löytää paikkansa. Ennen keskikentän pohjaahan Rautiainen ehti peluuttaa Hämäläistä laidalla, hyökkääjänä ja sekä kontrolloivana että hyökkäävänä keskikenttäpelaajana.

      Brown hyötyi huhti- ja toukokuussa siitä, että hänellä oli jo kausi käynnissä kun muut vasta aloittelivat omaansa. Cleaver taas on tehnyt alusta asti paljon duunia, mutta kenties vasta pysyvän permanentin löytyminen on tuonut hänen pelaamiseensa tarvittavaa vakautta.

      Toisin sanoen TPS:n keskikentän keskustan kolmio oli kyllä heinäkuussa mainio. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että myös Medo (ja Fowler) ja Ramirez (sekä Kauko) pelasivat hyvin.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: