Kirjoittanut Lari Vesander | elokuu 5, 2009

Ruuhkaa työpaikalla

Kupittaa on Interin ja TPS:n yhteinen koti ja työpaikka, jossa joukkueet kokoontuvat ja harjoittelevat – joskus jopa samanaikaisesti. Näin kävi tiistaina. Ilmassa oli sähköä, mutta konflikteilta vältyttiin – vielä.

Kennedy Nwanganga manaa Patrick Bantamoin torjuntavirettä.

”Viis, neljä, kolme, kaks, yks – go!”

Valmentaja Job Dragtsma laskee ja Interin pelaajat singahtavat taas juoksuun. Joukkue on juossut lyhyitä vetoja jo jonkin aikaa. Spurtin jälkeen pelaajat saavat vetää hetken henkeä. Sitten tulee taas lähtölaskenta: ”Viis, neljä, kolme, kaks, yks – go!”

Tempojuoksu on pitemmän päälle raastavaa puuhaa. Pari ensimmäistä vetoa menevät helposti, mutta väsymys kumuloituu nopeasti. Viimeiset spurtit tuntuvat jo tosissaan jäsenissä. ”Juokseminen onkin niin vitun kivaa”, hyökkääjä Timo Furuholm huudahtaa.

Mitä siihen voi enää sanoa? ”Viis, neljä, kolme, kaks, yks – go!”

Mutta eivät Dragtsman harjoitteet pelkkää juoksemista ole. Seuraavaksi joukkue jaetaan kolmeen 6-7 pelaajan ryhmään. Ryhmäjako tapahtuu luonnonvalinnalla. Nopeimmat ehtivät ensin mieleiselleen paikalle. Puolustaja Joni Aho ei ole riittävän nopea. ”Mitäs jos kaikki pelaajat ottaisivat pallon ja potkaisisivat sen niin pitkälle kuin pystyvät”, Aho ehdottaa Dragtsmalle englanniksi. Hän on päässyt harjoituksissa ryhmään joka aloittaa loikka- ja tasapainoharjoitteilla ja tietää mitä on tulossa seuraavaksi.

Aluksi Ahon ja kumppaneiden pitää loikkia noin 25 metrin matka. Siis loikkia. Askelia ei saa ottaa. Lopputulos on pelaajasta riippuen vauhditonta seitsen- tai kahdeksanloikkaa. Parin kierroksen jälkeen kaavaa muutetaan. Tällä kertaa ohjelmassa on viisi tasajalkaloikkaa ja terävä spurtti. Lopuksi vuorossa on ”move and freeze”-harjoite, jossa pelaajat liikkuvat ensin aikansa ja jähmettyvät valmentajan stop-huudosta paikoilleen – tasapainoilemaan yhdellä jalalla.

Muissa ryhmissä harjoitteet ovat pelinomaisempia. Yksi ryhmä pelaa pienellä tötsillä rajatulla alueella piimää. Neljä miestä laidoilla ja kaksi keskellä. Peli on monille tuttu jo välitunneilta, mutta maistuu edelleen. Pienpelit ovat jalkapallotreenauksen ydinharjotteita.

Kolmas ryhmä harjoittelee maalintekoa ja laukoo palloja maalivahtien torjuttaviksi. Siinä ryhmässä on mukana myös suupaltti Furuholm, joka kommentoi auliisti niin omia kuin toistenkin suorituksia. ”Se on helppoa kun sen osaa”, Furuholm huudahtaa ensimmäisen osumansa jälkeen. ”Mä teen tosta etuyläkulmasta mun vakiotontin”, Furuholm tokaisee toisen onnistumisen jälkeen. Kolmannella kerralla porilaislähtöisen hyökkääjän suusta tuleekin sitten vain vittu. Hän laukoo karkeasti yli.

Mutta pian Furuholm on taas oma puhelias itsensä ja kannustaa muita. ”Hyvä Ats, vihaa mukaan siihen hommaan!”, Furuholm huutaa. kun virolaisvahvistus Ats Purje tykittää pallon voimalla verkkoon. Myös Kennedy Nwanganga pärjää hyvin – sekä viime kaudella läpimurtonsa tehnyt laitahyökkääjä Mika Ojala, joka pamauttaa pallon maaliin yläriman kautta. ”Aiiii! Mika Ojala is back!”, huutaa joku taustalta – todennäköisesti Furuholm.

Ryhmät vaihtavat paikkoja. Nyt uudet pelaajat pääsevät pomppimaan, laukomaan ja pelaaaan pienpelejä. Jonkin ajan päästä tulee taas vaihto. Viimeisetkin pääsevät loikkimaan – paitsi Furuholm, joka menee fyssari Maria Janssonin luokse hoidattamaan kipeitä koipiaan. Polvi on vaivannut Furuholmia koko kauden, joten sitä on turha rasittaa loikkimisella.

Sitten tulee mielenkiintoinen hetki. TPS:n pelaajia alkaa virrata kentän ohitse omiin harjoituksiinsa, jotka ovat viereisellä kentällä. Kukaan ei tee mitään puoleen eikä toiseen, mutta ilmassa on tiettyä sähköisyyttä. Derby-jännite tulee juuri tällaisista asioista. Kupittaa on kummankin joukkueen työpaikka, jossa derbyn häviäjille on luvassa satunnaista säännöllisempää kuittailua koko loppukauden ajaksi.

Vastajoukkueiden pelaajat näkevät Kupittaalla toisiaan monta kertaa viikossa, eikä paikallispeliviikko ole poikkeus. Sen sijaan on poikkeuksellista, että joukkueet ovat samaan aikaan harjoituskentillään. ”Harvoin tällaista tapahtuu. Rautiainenhan peitti aikoinaan Talin hallista ikkunatkin, ettei kukaan päässyt näkemään hänen joukkueensa treenejä”, Interin joukkueenjohtaja ja maalivahtivalmentaja Jani Meriläinen toteaa TPS-luotsiin viitaten.

”Joskus TPS treenaa puolisen tuntia kun me aloittelemme. Joskus he aloittelevat tunnin tai puoli meidän jälkeemme, mutta aika harvoin niin käy”, Meriläinen jatkaa. Ei sillä, että asia häntä itseään vaivaisi: ”Jos ehtii seuraamaan toisen joukkueen treenejä, ei treenaa itse riittävän kovaa”, Meriläinen sanoo ja lähettää taas uuden kaaripallon varamaalivahti David Monsalven poimittavaksi.

Sotaisempia termejä voisi sanoa, että TPS:n aloittaessa treeninsä Kupittaalla kulkee kaksi rintamalinjaa vajaan 100 metrin päässä toisistaan. Mutta sota on aurinkoiselta ja helteessä kylpevältä Kupittaalta kaukana, kun Inter aloittaa treeniensä lopuksi rentoutus- ja venyttelyosuuden. Tätä osuutta vetää fyssari Jansson.

Interiläisten venytellessä viimeinen tepsiläinen, brittivahvistus Wayne Brown löntystelee kohti TPS:n harjoituskenttää. Brownilla on aurinkolasit päässään, limsapullo kädessään ja caprit jaloissaan. ”Minulla oli juuri punttitreenit, joten en treenaa tänään joukkueen mukana”, Brown selittää kasuaalia olemustaan ja tarkentaa, ettei hänellä ole loukkaantumista tai muuta.

Brownilla on enää kaksi ottelua jäljellä lainasopimustaan. Sitten hän palaa takaisin Fulhamiin. Sunnuntainen derby on Brownin viimeinen matsi Kupittaalla. Odottaako hän paikallispelistä jotenkin erityistä ottelua? ”Pelasin yhden derbyn jo keväällä. Pienen lisäjännitteen huomasi silloin pelaajissa ja yleisössä”, Brown sanoo. Millainen merkitys derbyllä on Brownille? ”Se on tärkeä peli, mutta kaikki ottelut ovat nyt tärkeitä”, britti vastaa. Turun paikallispelin merkitystä ei sisäistetä ihan neljän kuukauden laina-ajan puitteissa.

Interin pelaajat ovat saaneet venyttelynsä venyteltyä. Treenit ovat ohi, mutta osalla porukasta riittää vielä virtaa. Kennedy Nwanganga, hyökkääjä Guillano Grot ja varavahti Monsalve pistävät pystyyn sprinttikilpailun. Nwanganga voittaa, kun Grot jähmettyy ”telineisiin”. Nuorukainen tuulettelee voittoaan riemukkaasti. Joukkueessa vaikuttaa vallitsevan hyvä ja rento tunnelma.

Lopulta Interin harjoituskenttä tyhjenee. Konfliktia ei syntynyt. Mutta sunnuntaina tilanne voi olla toinen. Silloin joukkueiden välillä kun ei ole enää 100 metriä vaan rintamalinjat tuodaan samalle kentälle.

Katso myös kuvagalleria Interin treeneistä:


Responses

  1. jess! hieno treeniraportti!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: