Kirjoittanut Lari Vesander | syyskuu 15, 2009

Tavoitteena arvokisapaikka

Suomalaiset liigatuomarit kuuluvat keski-iältään Euroopan nuorimpiin. Nuorennuksen taustalla on Suomen halu pitää kiinni viidestä Fifa-tuomarista ja haave saada joskus suomalainen erotuomari jalkapallon miesten arvokisoihin.

Mattias Gestranius nostettiin tänä vuonna Fifa-tuomariksi.

Tutkin viikonloppuna erotuomaritilastoja eri puolilta Eurooppaa. Tarkemat tilastot löytyvät seuraavasta jutusta, mutta yksi mielenkiintoisimmista havainnoista oli se, että Suomessa saattaa olla tällä hetkellä keski-iältään Euroopan nuorimmat liigatuomarit. Käytännössä Veikkausliiga-tuomarit ovat 30-40-vuotiaita. Poikkeuksia ovat 45-vuotias Jouni Hyytiä ja 27-vuotias Antti Munukka.

Tosin viime vuosina kehitystä on tapahtunut enemmän munukoiden kuin hyytiöiden suuntaan. Kuuden nuorimman liigaviheltäjän keski-ikä onkin neljä vuotta alhaisempi kuin kuuden kokeneimman maajoukkuepelaajan. ”Ainakin viime vuodesta keski-ikä laski, koska viime vuonna meillä tuli kolme nuorta kolmen kokeneen tilalle”, Palloliiton erotuomariasiantuntija Jari Maisonlahti vahvistaa.

”Koko ajan joudutaan miettimään sitä, että meillä on viisi Fifa-tuomaria. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että meillä on esittää sinne tuomareita. Yli 38-vuotiasta tuomaria kun ei voi edes esittää Fifa-listalle”, Maisonlahti muistuttaa ja ottaa sitten esimerkin: ”Meidän piti esittää Fifalle uutta tuomaria, kun Jouni Hyytiä täytti kesällä 45 vuotta ja hänellä tuli Fifan ikärajat vastaan. Meillä oli valittavana hänen tilalleen kolme esityskelpoista kaveria. Se on melkein liian pieni määrä.”

Toisin sanoen Suomeen yritetään saada sopivan ikäisiä liigatuomareita, jotta maa pystyisi pitämään kiinni viiden kansainvälisen erotuomarin kiintiöstään. Eikä kyse ole pelkästään liigatuomareista, vaan myös Ykkösen ja Kakkosen tuomareista. ”Erotuomarin uraa ajatellessa ajatellaan aina huipulle asti. Ja ikä siinä on yksi tekijä aivan niin kuin työmaailmassakin”, liittotuomareihin liittyvistä asioista Palloliitossa vastaava Tom Kakkola sanoo.

Käytännössä asia menee niin, että Kakkoseen pyritään nostamaan mahdollisimman nuoria, toisinaan vasta parikymppisiä tuomareita, jotta saataisiin mahdollisimman nuoria Ykkösen tuomareita. Ja potentiaalisista Ykkösen tuomareista pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti liigatuomareita, jotta saataisiin mahdollisimman nuoria Fifa-tuomareita.

Koko ketjun takana on ajatus paitsi Suomen viiden kiintiöpaikan säilyttämisessä myös tuomarikunnan suuresta haaveesta: suomalaisen erotuomarin saamisesta jalkapallon miesten arvokisoihin. ”Kyllä sitä ikääkin ajatellaan. Päästäkseen huipulle suomalaisen erotuomarin pitää käydä kansainvälisillä kentillä paljon pidempi reitti kuin esimerkiksi espanjalaisen tuomarin. Mutta kyllä sen Fifa-tuomariksi valittavan kundin pitää olla valmis kaikkien mielestä ennen kuin hänet ehdolle nostetaan”, Maisonlahti linjaa.

Suomi ei kuitenkaan ole ainut maa, jossa painotetaan nuoruutta. Ruotsin Allsvenskanin nuorin tuomari Andreas Ekberg vihelsi ensimmäisen liigaottelunsa jo 22-vuotiaana. Englannin Valioliigassa taas Stuart Attwell teki vuosi sitten debyyttinsä vasta 25-vuotiaana. Ja Italian Serie A:ssa tuomarit ovat keski-iältään lähes yhtä nuoria kuin Suomessakin. Näissä maissa nuorten nostamisen takana ei kuitenkaan ole vain Fifa-tuomarius vaan arvokisafinaalin tuomitseminen. Suurempien maiden tuomarit etenevät kansainvälisellä tiellä suomalaisia nopeammin ja silloin päämäärätkin ovat toisenlaisia.

Aivan ongelmatonta nuorten tuomareiden pääsarjaan nostaminen ei silti aina ole. Veikkausliigan nuorin erotuomari Antti Munukka on saanut tällä kaudella paljon kritiikkiä osakseen, mutta Attwelliä on kritisoitu Englannissa vielä enemmän – eikä syyttä. Viime kaudella Attwell muun muassa antoi Readingille haamumaalin laukauksesta joka meni nelisen metriä maalin ohi, ja kun Attwell oli antanut Wiganin ja West Hamin välisessä ottelussa seitsemän keltaista ja kaksi punaista, Wiganin valmentaja Steve Bruce totesi Attwellin pilanneen pelin ja lisäsi, ettei nuorukainen ole hänen mielestään valmis tälle tasolle.

Attwelliä voineekin pitää jonkinlaisena varoittavana esimerkkinä siitä, millaisia oppirahoja tuomari voi joutua maksamaan, mikäli hänen urakehityksensä perustuu enemmän potentiaaliin kuin olemassa oleviin kykyihin.

Toinen vaara on se, että nykyinen malli lisää erotuomareiden lopettamista. 35-vuotiaalla erotuomarilla voisi olla 10-15 hyvää vihellysvuotta jäljellä ja toinen mokoma tarkkailijana, mutta usein tuomari lopettaa hommat kokonaan huomatessaan porttien ylemmille sarjatasoille olevan kiinni esimerkiksi iän takia. Nopean ja nousujohteisen kehityksen jälkeen kymmenen vuotta samassa sarjassa ei enää tunnukaan niin hyvältä vaihtoehdolta. Näin on toki ollut jo pitkään.

”Liittotuomareiden kanssa on ajauduttu nykyiseen tilanteeseen, koska tuomarikanta on pirun nuorta. Pari vuotta sitten tutkin minkä ikäisiä tuomareita meillä on ja huomasin, että meillä oli kauhea aukko 25-35-vuotiaissa. Se on se ryhmä, joka meiltä puuttuu. Meillä erotuomareiden iät ovat ääripäissä”, Tom Kakkola kertoo.

”Tuomarointi on tavoitteellista toimintaa ja toisinaan käy niin, että kun tuomari on saavuttanut tietyn tason, niin sen jälkeen hommat loppuvat kuin seinään. Siihen saattaa vaikuttaa siviilielämäkin, koska Suomessa mennään tuomariasioissa harrastuspohjalta”, Kakkola jatkaa.

”Ongelma on siinä, miten saamme tuomarit pidettyä toiminnassa mukana. Lopettamisluvut ovat kovat”, Kakkola toteaa mutta lisää, että tunnelin päässä näkyy jo jonkin verran valoa. ”Viimeisen parin vuoden aikana on saatu entisiä tuomareita koulutus- ja tarkkailupuolelle. Sieltähän se näkemys ja kokemus tulee, että on tehnyt itse aikoinaan tuomarin hommia. Sääntöjä voi toki opettaa ilman kokemustakin, mutta tuomarin homma on paljon muutakin kuin sääntötuntemusta.”

Juuri kokeneita entisiä tuomareita nykyinen malli kaipaa. Nuorilla tuomareilla on useimmiten kohdallaan niin kunto kuin sääntötuntemuskin. Sen sijaan pelinhengen aistiminen, pelinjohtaminen ja auktoriteetin hankkiminen itseään vanhemmilta pelaajilta ovat suuria haasteita, joissa entisten tuomareiden kokemus on korvaamaton apu.

Ja niin hulluja ei Palloliitossakaan olla, että lukuisia kertoja vuoden erotuomariksi valitusta Jouni Hyytiästä oltaisiin luopumassa, vaikka Fifa-rajat tulivat kaarinalaisella jo vastaan. ”Hyytiä on edelleen loistavassa fyysisessä kunnossa. Haluamme hänen jatkavan ja käsittääkseni hänkin haluaa jatkaa liigatuomarina”, Jari Maisonlahti toteaa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: