Kirjoittanut Lari Vesander | toukokuu 15, 2010

Inter nousi takaa tasoihin

TPS-Inter 2-2

Turun derby päättyi kirjavien vaiheiden jälkeen pistejakoon. Kukaan ei voi kuitenkaan väittää, että ottelu olisi ollut tylsä. Päinvastoin, Kupittaalla nähtiin mitä mainiointa futisviihdettä.

”Tämä oli yleisöystävällinen ottelu, jossa oli kaikkea. Katsojat nauttivat varmasti näkemästään”, Interin hollantilaisvalmentaja Job Dragtsma totesi Turun derbyn päätyttyä. Dragtsma oli oikeassa. Kupittaalla nähtiin lauantaina viihdyttävin paikallispeli miesmuistiin.

Omalta osaltaan illan viihdyttävyyteen vaikutti Dragtsman päätös siirtää Ari Nyman keskikentälle ja laittaa Severi Paajanen laitapakiksi. Tämä ratkaisu oli toiminut hyvin keskiviikkoisessa cupin ottelussa SexyPöxyjä vastaan, mutta paikallispelissä se oli suistaa Interin tuhoon avausjaksolla.

Nymanin myötä Interin puolustuslinjasta lähti nimittäin viimeisetkin voimanrippeet. Toppareina pelanneet kevytrakenteiset Joni Aho ja Sami Sanevuori eivät saaneet TPS:n atleettista hyökkääjää Babatunde Wusua kuriin. Wusu voittikin avausjaksolla kaksinkamppailun toisensa jälkeen ja pääsi vastaväännön puutteessa hyödyntämään myös vaarallisinta asettaan, räjähtävää nopeutta.

Tällaisesta tilanteesta tuli myös avausmaaliin johtanut rangaistuspotku. Wusu karkasi Joni Aholta, ja maalivahti David Monsalve joutui lopulta kaatamaan nigerialaishyökkääjän boksissa. Erotuomari Jouni Hyytiä vei pallon pilkulle, josta Jonatan Johansson toimitti sen varmasti verkkoon. Peliä oli pelattu vasta kuusi minuuttia, ja TPS oli 1-0-johdossa.

TPS sai avausmaalista virtaa ja hetken aikaa sen peli pyöri niin kuin sen voisi kuvitellakin pyörivän. Wusu ja Johansson prässäsivät Interin puolustusta hyvin ja saivat toisaalta vihdoinkin sellaisia juoksupalloja, joissa he ovat parhaimmillaan. Ja kun palvelu pelasi, hyökkääjät tekivät tulosta. Johansson iski pallon toistamiseen verkkoon, mutta osuma hylättiin paitsiona. 36. minuutilla Johansson sai kuitenkin uuden tilaisuuden, kun Mikko Manninen pohjusti hänelle avopaikan, josta maajoukkuehyökkääjä ei erehtynyt. Johanssonin tämän kauden ensimmäinen pelitilannemaali syntyi kauniilla chipillä. Osumasta paraislaisen oli silti kiittäminen Mannista, joka oli voinut tehdä tilanteesta itsekin maalin komean soolonsa päätteeksi.

TPS oli nyt kahden maalin johdossa, ja taukoon oli vain kymmenen minuuttia aikaa. Joukkueen ei olisi tarvinnut kuin jäädyttää peli ja marssia sitten koppiin turvallisessa johdossa. Se ei kuitenkaan pystynyt siihen. Ari Nyman kavensi viisi minuuttia ennen taukoa ottelun 2-1:een tulisella kaukolaukauksella. Jakson viimeiset minuutit Inter haki vimmatusti tasoitusta, mutta ei sitä saanut. Vielä.

Nyman oli oikea mies tekemään kavennusmaalin ihan siitäkin syystä, että hän oli paikallispelin paras pelaaja. Hän löi maalillaan alkutahdit Interin takaa-ajolle, johti joukkueen peliä keskikentältä ja riensi hätiin silloin, kun joukkueen puolustus näytti natisevan liitoksistaan. Tuntui siltä, että keskikentällä Nyman sai vihdoin sen suuruisen roolin kuin hän taitojen puolesta ansaitsisi. Kolikon toinen puoli on kuitenkin se, että Interin puolustuksesta puuttui paikallispelissä fyysisyyttä. Jos Dragtsmalla olisi varastossa voimakas ja pääpelivoimainen toppari, ei olisi epäilystäkään siitä, että Nymania kannattaisi peluuttaa keskikentällä. Nyt se on, kuten derbyssä nähtiin, uhkapeliä. Inter on pelillisesti parempi, kun Nyman on keskikentällä – mutta samalla sen puolustuksesta tulee erittäin haavoittuvainen.

Jos Nyman näytti ammattimaista johtajuutta, niin samaa ei nähty Jonatan Johanssonilta. Voisi luulla, että viimeistään maalit olisivat pudottaneet viimeisetkin apinat maajoukkuehyökkääjän niskasta, mutta toisin kävi. Johansson lähti tauolle turhautuneen, jopa vihaisen oloisena. Loppuvihellyksen soitua Johansson lähti puolestaan välittömästi kentältä, eikä jäänyt sen paremmin kättelemään vastustajia kuin ottamaan vastaan parhaille pelaajille tarkoitettuja palkintoja. Ne Johansson toki ansaitsi maaleillaan, mutta toisaalta hän myös aiheutti vapaapotkun, josta Inter lopulta tasoitti ottelun. Asialla oli Mika Ojala, joka upotti rangaistusalueen rajalta tarkan vapaapotkun alakulmaan. Osuma oli jälleen vahva tyylinäyte Ojalan erikoistilanneosaamisesta.

Toista jaksoa oli tuossa vaiheessa pelattu kymmenen minuuttia, ja kaikki oli taas auki. Peliote tosin oli tukevasti Interillä, joka pyöritti palloa Nymanin ja Mika Mäkitalon johdolla. Interin painostuksen keskellä TPS sai paikkansa, kun Wusu vapautti Johanssonin läpiajoon. David Monsalve torjui kuitenkin TPS-kärjen yrityksen – ja juuri muuta Monsalven ei enää ottelussa tehdäkään. TPS-luotsi Marko Rajamäki nimittäin vaihtoi Johanssonia ruokkineet Wusun ja Mikko Mannisen pois, mikä kuivatti mustavalkoisten hyökkäyspelin lähes kokonaan.

”Minä en vaihda pois huonoimpia pelaajia. Minä haen aina jotain uutta, kun vaihdan. Löytää ratkaisuja. Chrisillä saimme Nymanin pallon jakamisen pois. Rikulla taas hain juoksuvoimaa”, Rajamäki perusteli vaihtojaan pelin jälkeen. Siinä mielessä Rajamäki onnistui, että Interkään ei päässyt enää erityisen hyviin paikkoihin. Ei vaikka kantapäävammasta vihdoin pelikuntoon kuntoutunut Timo Furuholm tuli rymistelemään kentälle viimeiseksi vartiksi.

”Alku oli meiltä taas tosi huono. Olemme antaneet parissa viime matsissa vastustajalle pari maalia eteen. Se on ihan käsittämättömän, ja teemme sillä vain pelaamisen vaikeaksi itsellemme, Interin Mika Ojala sanoi. ”Toisella jaksolla osoitimme, että täältä tullaan vielä. Se oli meiltä ajoitain tosi hyvää pelaamista. Toiseen jaksoon voikin olla tyytyväinen – ja pisteeseenkin siinä mielessä, että nousimme kahden maalin takaa vielä tasoihin.”

Myös Interin valmentaja Job Dragtsma oli tyytyväinen – ja syystäkin. Interin onnistunut takaa-ajo kertoi siitä, että joukkueessa on edelleen luonnetta ja osaamista. ”Haluan onnitella pelaajieni tämän illan esityksestä, sillä comebackin tekeminen kahden maalin takaa-ajoasemasta ei ole helppoa. Silti 2-1:stä loppuun tämä oli meidän matsimme. TPS:llä oli mahdollisuutensa vastaiskuista, mutta me kontrolloimme peliä”, Dragtsma sanoi. Hollantilaisluotsi myönsi myös, että oli riski tehdä näin paljon muutoksia mutta lisäsi että jotain oli tehtävä.

Rajamäki oli puolestaan pettynyt tulokseen ja osin myös omiensa pelaamiseen. ”Johtoasemassa pelaamisen olisi pitänyt sopia meille, mutta emme saaneet vastaiskuja toimimaan emmekä onnistuneet tappamaan peliä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että emme ole hävinneet vielä ainuttakaan ottelua”, Rajamäki totesi ja antoi sitten vielä tunnustusta turkulaisyleisölle. ”Tänään oli 6 643 katsojaa paikalla. Pomminvarmaa on ainakin se, että meillä on maan parhaat kannattajat.”


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: