Kirjoittanut Lari Vesander | kesäkuu 9, 2010

Globalisaatiopaketti osa 1: Ainut oikea tapa pelata jalkapalloa

Kreikan vuoden 2004 Euroopan mestaruudesta on kirjoitettu paljon. Tässä on asiaan vielä yksi näkökulma, jonka Simon Kuper ja Stefan Szymanski tarjoavat kirjassaan Why England Lose. Tämä tarina ETY-futiksesta on tosi ja antaa toivoa Suomellekin.


Mitä tekemistä Kreikan vuoden 2004 Euroopan mestaruudella ja EU:hun sulautetulla Euroopan talousyhteisöllä on keskenään? Paljonkin. Ainakin, jos uskomme toimittaja Simon Kuperia ja taloustieteilijä Stefan Szymanskia.

Vuonna 1957 Hollanti, Belgia, Italia, Luxemburg, Ranska ja Saksa perustivat Euroopan talousyhteisön, lyhyemmin ETY:n. Tämä asia olisi jalkapallollisesti jokseenkin yhdentekevä elleivät samat maat olisi sattumoisin voittaneet eurooppalaisessa jalkapalloilussa kaiken mahdollisen vuosina 1970-2000.

Kuper ja Szymanski katsovat tähän syyksi niin sanotun ETY-jalkapallon: nopean, fyysisen ja kollektiivisen tavan pelata kuningaspeliä. ETY-futiksen pääpointti on siinä, että minkään maan perinteinen pelityyli ei riitä kansainväliseen menestymiseen. Tarvitaan yhdistelmä eri jalkapallokulttuureiden hyvistä puolista. ”On vain yksi hyvä tapa pelata jalkapalloa”, kaksikko kärjistää teoksessaan Why England Lose, ”se on italialaisen puolustamisen, saksalaisen työmoraalin ja hollantilaisen syöttötaidon yhdistelmä.”

2000-luvulla ETY-futiksesta on tullut yksi eurooppalaisen jalkapalloilun vientimenestyksistä, kun hollantilaiset, saksalaiset ja ranskalaiset valmentajat ovat vieneet tietotaitoaan eri puolille maailmaan. Kaikkein menestynein ETY-valmentajista on ollut hollantilainen Guus Hiddink, jota Kuper ja Szymanski kuvailevat ETY-futiksen suurlähettilääksi. ”Vuoden 2008 EM-kisoissa Hiddink sai Venäjän pelaamaan historiansa parasta jalkapalloa. Aivan kuten hän oli saanut aiemmin Etelä-Korean ja Australian pelaamaan historiansa parasta jalkapalloa.”

Vielä parempi yksittäinen esimerkki ETY-futiksen noususta on Kreikan kuuden vuoden takainen Euroopan mestaruus. Kreikka oli pitkään menestynyt jalkapallossa surkeasti. Kun maa onnistui vihdoin pääsemään MM-kisoihin vuonna 1994, sen kisareissusta tuli katastrofi. Joukkue käytti valtaosan ajastaan kiertelemällä itärannikon amerikankreikkalaisten vastaanotoilla, löytäen tosin riittävästi aikaa kolmeen nöyryyttävään selkäsaunaan futiskentällä.

Lopulta vuonna 2002 kreikkalaiset olivat saaneet tarpeekseen. Oli tullut aika hylätä perinteinen kreikkalainen tyyli, joka (Kuperin ja Szymanskin sanoja mukaillen) perustui päättömään kuljettamiseen ja jonka tyypillisin edustaja oli kääpiökokoinen neppailija.

Muutosta tekemään hankittiin kokenut saksalaisvalmentaja Otto Rehhagel, joka teki lopun kreikkalaisesta sooloilukulttuurista. (Näin jälkikäteen ajateltuna Kreikan talousministeriökin olisi voinut ottaa maajoukkueesta mallia ja palkata jonkun opettamaan maalle ETY-tyylin taloudenpitoa.) Rehhagel halusi joukkueeseensa työteliäitä ja kurinalaisia pelaajia. ”Kun kerran olen nyt Kreikan valmentaja, haluan antaa filosofisen lausunnon: ’Ihminen ei tarvitsee mitään enemmän kuin toisia ihmisiä'”, Rehhagel sanoi johdettuaan Kreikan vuoden 2004 EM-kisoihin. Kaikessa tabermannmaisuudessaan se oli täysin totta.

EM-kisoissa ennen niin sekasortoinen Kreikka olikin yllättäen kisojen organisoiduin joukkue. ”Meillä on saksalainen valmentaja, hänellä on saksalainen mentaliteetti, ja me pelaamme kuin saksalainen joukkue”, joukkueen maalipyssy, Werden Bremenin reservipelaaja Angelo Charisteas kertoi. Se suunnitelma vei Kreikan lopulta mestaruuteen saakka. Charisteas puski loppuottelussa voittomaalin, mutta syksyllä hän löysi itsensä taas reserveistä. Tällä kertaa Amsterdamin Ajaxista.

Tarinan opetus on silti suomalaisittain lohdullinen. Kuperin ja Szymanskin mukaan jalkapallon marginaalimaakaan ei välttämättä tarvitse menestykseen kuin ”joukon puolikelvollisia pelaajia, hyvän ETY-valmentajan ja riittävästi valmistautumisaikaa.”


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: