Kirjoittanut Lari Vesander | kesäkuu 9, 2010

Globalisaatiopaketti osa 2: Murtuuko harvainvalta?

Viimeisen 40 vuoden aikana viisi maata on vienyt kaikki maailmanmestaruudet ja 90 prosenttia MM-kisojen finaalipaikoista. Nyt harvojen ja valittujen joukkoon on tyrkyllä kuudeskin maa.


Italia, Saksa, Brasilia ja Argentiina. Siinä jalkapallon MM-kisojen kestomenestyjät. Ainuttakaan MM-finaalia ei ole pelattu ilman tätä nelikkoa, ja viimeisimmistä kymmenestä finaalista kuusi on käyty suurkvartetin maiden välillä.

Erityisen suurta MM-kisojen kestomenestyjien voittokulku on ollut vuodesta 1970 lähtien. Sen jälkeen nelikko on vienyt 90 prosenttia mestaruuksista ja 80 prosenttia finaalipaikoista.

Vielä huomattavammaksi harvainvalta kasvaa, jos mukaan ottaa 1990-luvun lopulla kestomenestyjäksi nousseen Ranskan. Tämän jälkeen mahtiviisikolla on 100 prosenttia 1960-luvun jälkeisistä maailmanmestaruuksista ja 90 prosenttia finaalipaikoista. Ainoan särön finaalipaikkoihin tuo totaalisen mainio Hollanti, joka ylsi loppuotteluun vuosina 1974 ja 1978. Sen jälkeen, eli 32 vuoden ajan, MM-finaalit on käyty viiden suurmaan kesken.

Mikä tästä viisikosta sitten tekee niin menestyksekkään? Parhaan vastauksen tarjoaa Rudi Völler, josta on hieno, toimittaja Pekka Holopaisen tekemä haastattelu Veikkaajan MM-kisaliitteessä. Siinä Völler muistuttaa, että parhaat joukkueet eivät aina voita. ”On eri asia olla paras joukkue kuin voittaa mestaruus. Ja tässä me saksalaiset olemme ehkä muita paremmin oivaltaneet jotain”, Völler sanoo.

Völler sanoo, että vaikka Saksa on voittanut maailmanmestaruuden kolmesti, se on ollut vain kerran (1990) varmasti turnauksen paras joukkue. Ja vieläpä parempi esimerkki siitä, että Saksa on turnausjoukkue löytyy Völlerin omalta valmennuskaudelta, vuoden 2002 MM-kisoista. ”Olimme ennen kisoja suoraan sanoen huonoja, en edes yritä kiistää sitä. Emmekä me MM-hopeasta huolimatta olleet missään nimessä maailman toiseksi paras joukkue. Vaatisi melkoista pokeria edes väittää sellaista.”

Vielä kovempaa pokeria vaatisi väittää, että Argentiina oli vuoden 1990 MM-kisojen toiseksi paras joukkue. Argentiina on Etelä-Amerikan Saksa. Voittamisen kulttuurin maa. Voittaakseen MM-kisat joukkueen pitää pystyä voittamaan neljä viimeistä peliään. Se ei useinkaan onnistu kauniilla ja maalirikkaalla pelillä. MM-kisoissa pärjääminen vaatii kuntoa ja hermoja.

Sen kertovat jo tilastotkin. MM-kisojen pudotuspelien yleisin lopputulos on 1-0. Toinen tilasto kertoo, että rangaistuspotkukilpailuja on lähes mahdotonta vältellä. Neljästä viime finaalista kaksi on ratkaistu pilkuilla. Brasilia (2002) on viimeisen 20 vuoden ajalta ainut maa, joka on pystynyt voittamaan mestaruuden joutumatta pilkkukisaan.

Tarkoittaako tämä kaikki sitä, että viiden suurmaan kopla hallitsee näitäkin kisoja. Saattaapi olla, vaan saattaapi olla olemattakin, sanoisi savolainen. Arvokisojen ainainen alisuorittaja Espanja oppi viimein kaksi vuotta sitten voittamaan paineiden alla, joten vuosikymmenet hispaanojen selässä ollut berberinapina on nyt pudotettu.

Siksi uskallankin veikata, että suurmaiden prosenttiosuus finaalipaikoista putoaa näissä kisoissa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: