Kirjoittanut Lari Vesander | kesäkuu 27, 2010

Jalkapallo tarvitsee teknologiaa ja päätyrajatuomareita

Frank Lampardin hyväksymättä jäänyt maali herätti jälleen keskustelun videoiden käyttöönotosta jalkapallotuomaroinnissa. Oma kantani on sama kuin viime marraskuussa Thierry Henryn käsivirheen jälkeen: jalkapallo tarvitsee sekä teknologiaa että päätyrajatuomareita.

Aina kun jalkapallossa aletaan puhua videotuomareista, mieleeni tulee neljä tapausta. Ensimmäinen niistä on Geoff Hurstin kuuluisa ja kyseenalainen voittomaali vuoden 1966 MM-finaalista. Hurstin maalista on kulunut 43 vuotta ja sinä aikana ihmiset ovat käyneet kuussa ja keksineet internetin, mikroaaltouunin ja nanoteknologian. Silti erotuomaristo on pallon pompatessa maaliviivalle edelleen yhtä avuton kuin 1960-luvulla.

Tästä saatiin esimerkki tammikuussa 2005, kun Manchester Unitedin maalivahti Roy Carroll rähmi Pedro Mendesin laukauksen maalin. Peliväline ehti käydä lähes metrin verran maaliviivan paremmalla puolella ennen kuin Carroll onnistui kahmimaan sen takaisin kentälle. Tottenham olisi voittanut pelin tuolla osumalla, mutta joukkueen epäonneksi Mendesin kuti lähti lähes keskiviivalta ja avustava erotuomari oli maalin syntyhetkellä 30 metrin päässä päätyrajasta.

Tämänpäiväisessä tilanteessa avustava ei tosin voi selitellä virhettään sillä, että kuti lähti niin kaukaa. Avustava oli reilun 10 metrin päässä päätyrajasta. Sieltä tilanne oli ehkä nähtävissä, mutta nämä ovat äärimmäisen vaikeita tilanteita ihmissilmälle. Eräs entinen Fifa-avustava kertoi minulle kerran liputtaneensa maalin, koska näki pallon ylittäneen kokonaisuudessan ”juuri ja juuri” maaliviivan. Myöhemmin avustava näki, että pallo oli metrin maalin sisällä. No, tuomio sentään meni virhearviosta huolimatta oikein.

Jalkapallo on ehkä maailman kolmanneksi konservatiivisin asia, mutta silti on maalitilanteissa on turha raahata epävarmuuden taakkaa vain siksi, että sitä oli pakko raahata 100 tai 40 vuotta sitten. Avustavat erotuomarit tarvitsevat apua maalitilanteisiin ja nyt sitä olisi tarjolla. Sitä paitsi teknologiaa käytetään jo. Erotuomareilla on radioyhteys avustaviinsa. Vaihdot ja lisäajat näytetään valotauluilla.

Mikä sitten olisi pätevä apu maalitilanteisiin? Videot vai päätyrajatuomarit? Itse asiassa ei kumpikaan. Se käy ilmi Liverpoolin Luis Garcian Chelsea vastaan tekemästä maalista(?). Olen nähnyt tilanteesta toistakymmentä hidastusta, mutta yhdestäkään niistä ei selvinnyt oliko pallo maalissa vai ei.

En ole muutenkaan villinä videoiden käyttöön otosta, enkä ole ainut. Monet kyselevät, kuka vetää rajan, mihin peleihin videot otetaan käyttöön ja mihin ei. Se on yksi ongelma, mutta vielä suurempi on se, mihin vedetään raja, missä tilanteissa videoita käytettäisiin ja missä ei.

Marraskuun MM-jatkokarsintaottelussa Thierry Henryn käsivirhe tapahtui ennen maaliin johtanutta syöttöä. Jos sellainen pitäisi tarkistaa, niin silloin olisi tarkistettava monta muutakin tapausta: Maalitilanteet? Ilman muuta. Rangaistuspotkuun johtaneet rikkomukset? Luultavasti. Ulosajon arvoiset rikkeet? Toki. Entä paitsioliputukset silloin kun pelaaja on pääsemässä läpi? Niinpä.

Pahimmillaan videotarkistusten kanssa oltaisiin tilanteessa, jossa ottelu pitäisi keskeyttää pariksi minuutiksi kymmenen kertaa pelissä. Sellainen ei sovi jalkapalloon. Mikä sitten sopisi? Päätyrajatuomarit. Maalin takana oleva ylimääräinen silmäpari olisi varmasti nähnyt Henryn käsivirheen tai – mikä vielä parempaa – ehkäissyt sen kokonaan. Päätyrajatuomarilla saataisiin lisävalvontaa maalin edustoille, juuri sille alueelle, jossa ottelut usein ratkaistaan. Ja mikä parasta, se saataisiin ilman turhia katkoja ja ratkaisu olisi kustannuksiltaan koko jalkapallomaailman ulottuvilla.

Päätyrajatuomarikokeilu onkin jo menossa ja sitä laajennetaan ensi kaudeksi. Pahin natina päätyrajatuomareista on tähän mennessä ollut se, että heille on aika vähän käyttöä pelin aikana. Entä sitten? Ne tilanteet joissa päätyrajatuomaria tarvitaan ovat sitäkin tärkeämpiä.

Luultavasti päätyrajatuomari olisi nähnyt tämänpäiväisen tilanteenkin. Mutta kaikkia maalitilanteita päätyrajatuomarikaan ei näe. Maalitilanteiden aukottamaan ratkaisuun tarvittaisiin uutta teknologiaa. Tenniksestä (ja kriketistä) tuttu HawkEye-teknologia kertoisi varmasti oliko pallo maalissa vai ei. Järjestelmään kuuluisi kuusi kameraa ja tietokone ja sen asentaminen maksaisi noin 300 000 euroa per stadion. Mutta sillä hinnalla joukkueet saisivat varmuuden maalitilanteista puolessa sekunnissa. Ratkaisu kuulostaa paljon fiksummalta kuin Adidaksen parin vuoden takainen epäonnistunut älypallokokeilu.

Tähän asti Fifan tuomarineuvosto on ollut nihkeä teknologiakokeilujen suhteen. Uskon kuitenkin, että Englanti-Saksa-ottelun tapahtumat antavat päätöksentekoon lisävauhtia. Ei siksi, että tuomariston virhe oli niin räikeä, vaan siksi, että Englanti oli tällä kertaa kärsivänä osapuolena. Erotuomarineuvosto koostuu lähinnä brittiläisistä jäsenistä, joista osa luultavasti on vaalinut tähän päivään saakka vuoden 1966 MM-finaalin mystistä maalia mielessään.

Ai niin. Kerroin että videotuomareista puhuttaessa mieleeni tulee neljä tapausta, mutta olen ottanut esille vasta kolme. Neljäs on tämä: http://www.youtube.com/watch?v=O8Bdsjm0E6E Kyseessä on vuoden 1998 MM-kisojen alkusarjan ottelu Brasilian ja Norjan välillä. Ottelun yhdysvaltalainen erotuomari vihelsi matsin loppuhetkillä Norjalle rankkarin, joka näytti kaikista tarjolla olleista kuvakulmista oikeusmurhasta. Lopulta kuitenkin selvisi, että ruotsalainen tv-ryhmä oli saanut kuvattua pätkän, jossa Baianon rike näkyi.

Tarinan opetus? Toisinaan tuomarit ovat viisaampia kuin videot.

Lisää tietoa HawkEye-teknologiasta: http://www.timesonline.co.uk/tol/sport/football/article2274405.ece

Advertisements

Responses

  1. Luis Garcian maali(?): http://www.youtube.com/watch?v=BMGg-fvmxuQ

  2. Tuolla YLE:n kisasivustolla oli ehdotus että joukkueiden kapteeneilla olisi mahdollisuus kerran ottelun aikana tarkistaa epäselvä tilanne. Mikäli kapteenin tulkinta tilanteesta oli oikea jää kapteenille vielä mahdollisuus tarkistuttaa tilanteita ottelun aikana. Mikäli taas tuomarin päätös oli oikea kapteeni menettää mahdollisuuden tarkistuttaa tilanteita. Mielestäni kyseinen sääntö olisi hyvä ja kunnioittaisi tämän jalon pelin periaatteita paremmin, kuin ainainen videoilla juokseminen kesken pelin.

    Mikään ei tietysti poista sitä tosiasiaa että Englanti pelasi todella surkeasti Saksaa vastaan. Myös Saksa sai kärsiä surkeasta tuomarointi työstä Serbia ottelussa joten tämä tasoitti vähän tilejä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: