Kirjoittanut Lari Vesander | lokakuu 3, 2010

Taso ja tasaisuus toivat mestaruuden

Kun TPS menettää viime kauden tapaan roppakaupalla pisteitä alkukaudella ja Honka jäätyy jälleen paineiden alla, niin HJK vie taas mestaruuden tasaisuudellaan. Klubin mestaruus on jo toinen peräkkäinen ja täysin ansaittu. Samalla myös nuoret pelaajat saivat vastuuta.


Honka ei taaskaan kestänyt paineita, vaan menetti roppakaupalla paineita loppukauden ratkaisuhetkillä. TPS taas menetti roppakaupalla pisteitä alkukaudesta, koska joukkueen päävalmentaja oli jälleen kerran vaihtunut talvella ja peli asettunut heti uomiinsa. Niinpä HJK otti jo toisen kerran peräkkäin mestaruuden tasaisuudellaan – ja ansaitusti.

Pitkää sarjaa ei tietenkään voiteta pelkällä tasaisuudella. Joukkue voi saada joka ottelusta saman lopputuloksen – olkoon se vaikka 0-0-tasapeli tai 1-7-tappio – ja pudota sarjasta kuin kivi. Mestaruuteen tarvitaan tasaisuuden lisäksi tasoa.

Jokaiselle joukkueelle tulee kauden aikana hyvä ja huono jakso. Pitkän sarjan voittaa se joukkue, joka pystyy pitämään hyvän jaksonsa pisimpänä ja huonon jaksonsa lyhyimpänä. Se kuulostaa helpolta, mutta on hyvin vaikeaa. Jos ette usko, kysykää vaikka Mika Lehkosuolta. Tai miksei Marko Rajamäeltäkin. Mestaruutta on vaikea voittaa, jos peli alkaa kulkea kunnolla vasta elokuussa. Rajamäki ja TPS voivat silti olla tyytyväinen kauteensa. Joukkue onnistui vihdoin menestymisen ohella myös nuorten pelaajien sisäänajossa. Siitä on hyvä jatkaa.

HJK:n mestaruuden lisäksi kuluva kausi muistetaan ainakin lukuisten nuorten pelaajien läpimurroista: HJK:lla liigan eliittiin ovat murtautuneet muun muassa Juhani Ojala ja Johannes Westö. TPS:llä Riskin veljekset ja Toni Kolehmainen. Hongan Juuso Simpanen ei tietenkään ollut niin hyvä kuin kauden alla kohuttiin, mutta Espoossakin nuoret pelaajat ovat saaneet roppakaupalla vastuuta. Ja tässä olivat vasta (viime kauden) mitalijoukkueet.

Nuorten esiinmarssi Veikkausliigassa on suoraa seurausta seurojen tiukentuneesta taloudellisesta tilanteesta. Omavaraisuus on arvossaan globaalin futislaman keskellä, Kun ei ole varaa ostaa, pitää kasvattaa. Nuorten kykyjen kasvava vastuu on rahaa suoraan Suomi-futiksen pankkiin.

Vaikka katsojaluvut ovat pienentyneet, niin pitkällä tähtäimellä taloudellinen taantuma on voinut olla jopa hyväksi suomalaiselle jalkapalloilulle. Ainakin nyt seurojen pitäisi tietää, etteivät nuorten pelaajien taidot katoa liigavastuun myötä minnekään – pikemminkin päinvastoin.


Responses

  1. Ja ettei unohdettaisi neljättä mitalikandidaattia, niin KuPSin Atte Hoivalasta kohistaisiin huomattavasti kovempaan ääneen, jos hän pelaisi pääkaupunkiseudulla.

    Savolaisten toimintamalli tosin poikkeaa muista seuroista hieman siinä, että menestyksen myötä se on satsannut laman keskellä. Ajoitus on siinä mielessä oikea, että mikäli menestystä voi ostaa, niin tällä hetkellä sen hinta on huomattavasti keskimääräistä alhaisempi.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: