Kirjoittanut Lari Vesander | huhtikuu 5, 2011

Afrikan tähden paluu

Dickson Nwakaeme palaa KuPSiin. Olen nähnyt Dicksonin kahdesti paikan päällä. Kummallakin kerralla hän pyöritti hallitsevat mestarit pyörryksiin.


Ensimmäisen kerran näin Dickson Nwakaemen Turussa elokuussa 2009. Dickson oli pelannut Veikkausliigassa vasta muutaman pelin, mutta oli jo sarjan kohutuin pelaaja. Kupittaalla hän näytti miksi. Nigerialaistähti teki kentällä mitä tahtoi ja piti sarjan parasta topparia Ari Nymanin täysin pilkkanaan. “Dickson on paras hyökkääjä, jonka olen Suomen kentillä nähnyt. Hän on sekä taitava että voimakas. Loistava hyökkääjä”, Interin valmentaja Job Dragtsma suitsutti pelin jälkeen.

Dragtsma ei suitsuttanut Dicksonia turhaan, sillä tämä oli kaatanut hallitsevat Suomen mestarit lähes yksinään. Avausmaalissa hän petasi Pele Koljoselle maalipaikan. Sen jälkeen Inter teki kaksi maalia, ja valtaosa yleisöstäuskoi ottelun olevan sillä selvä.

Kukaan ei vain muistanut käydä kertomassa tätä Dickson Nwakaemelle. Afrikan tähden johdolla KuPS otti toisen jakson alussa pelin haltuunsa. Ja vajaan kymmenen minuutin pelin jälkeen kuopiolaiset sitten tasoittivat.

Loppuhetkillä KuPS oli vajaamiehinen, ja Inter näytti jälleen vievän ottelun itselleen. Sitten kuopiolaiset onnistuivat kesken vastustajan painostuksen pelaamaan pallon Dicksonille, joka imi pelaajia itseensä kuin hillo kärpäsiä ja syötti sitten pallon Tuomas Kupariselle, joka sai tuikata sen tyhjiin. “Dickson on loistava pelaaja, mutta en ymmärrä mitä puolustuksemme teki siinä tilanteessa. Meillä oli viisi miestä Dicksonia vastaan ja yhtäkkiä pallo olikin maalissamme”, Job Dragtsma manasi tilannetta.

Sellainen pelaaja Dickson on. Kun hän peippaa, suojaa ja sitoo itseensä kaksi tai kolme pelaajaa, KuPSin muille pelaajille jää enemmän tilaa mellastaa. Lisäksi hän on melkoinen veijari. Turkulaisten toimittajien tiedustelut menneisyydestään hän kuittasi hyvin savolaisesti: “Menneisyyteni on pitkä, aloitinhan jalkapallon pelaamisen jo pikkupoikana.” Kaikesta mystisyydestä huolimatta jo tuolloin oli selvää, että KuPS oli löytänyt riveihinsä todellisen kultakimpaleen.

Kun näin Dicksonin pelaavan seuraavan kerran viime heinäkuussa, hän jatkoi siitä mihin oli Kupittaalla jäänyt. Jälleen vastassa oli hallitseva Suomen mestari ja jälleen Dickson pyöritti vastustajat umpisolmuun. Korvalapuissani soi Hurriganesin ”Get on”, kun nigerialaisässä pujotteli Klubi-puolustajien ohitse tekemään 1-2-voittomaalin. Se oli jotensakin sopiva soundtrack hyökkääjän edesottamuksille.

Ja nyt Dickson on täällä taas. Hänen koko kauden kattava sopimuksensa KuPSin kanssa julkaistiin tänään. Savolaiset futisfanit ovat syystäkin innoissaan. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Dickson pelaa Suomessa koko kauden. Lisäksi se, että KuPS sai houkuteltua Dicksonin takaisin kertoo, että seura on tehnyt paljon oikein nigerialaisen kanssa.

Samalla se kertoo, että Dickson on tehnyt ulkomaanreissuillaan jotain väärin. Hän on taidoiltaan aivan liian hyvä pelaaja Veikkausliigaan, ja on pieni ihme, ettei hänelle löytynyt seuraa kovemmasta sarjasta. Asiaan on varmasti vaikuttanut sekä hyökkääjän loukkaantumisalttius että hänen hulivilimäinen asenteensa, joka tiivistyi hyvin vuosi sitten Veikkausliigan media-avauksessa.

Esa Pekoselta, kuinka pitkään Nwakaeme pelaa KuPSissa?
”Ainakin kesäkuun loppuun asti. Sopimus voi kyllä olla pidempikin, mutta ainakin tuohon saakka. Muistaa jopa tulla treeneihin – kunhan vain joku hakee sen.”
No kuka hänet sitten hakee?
”Yleensä se olen minä.”

Tuossa sananvaihdossa selvisi yhdellä kertaa se, miksi Dickson ei kelvannut suurempiin seuroihin ja miksi KuPS taas kelpasi hänelle. Savossa jaksetaan ymmärtää tätä veijarimaista pallotaitelijaa, jonka ajoittainen maagisuus hyvittää asenneongelmat. Siitä yhtälöstä syntyi pelaajasopimus, josta hyötyvät KuPS, katsojat ja koko Veikkausliiga.

Ja jos Dickson osaa tarttua tilaisuuteen, hänkin voi hyötyä Kuopiossa vietetystä kaudesta suuresti. Viime kaudella Dicksonin lisäksi myös Alexei Eremenko Jr. oli liian hyvä Veikkausliigaan. Nyt hän Skotlannin liigan moninyksinkertainen kuukauden pelaaja. KuPS pelaa kesällä europelejä. Jos Dickson on niitä pelatessa oma maaginen itsensä, hänkin saattaa palloilla ensi talvena jossain muualla.

Katso kuvagalleriat Turun ja Helsingin Dickson-show’sta:
https://puoliaika.wordpress.com/2009/08/15/inter-kups-matsin-kuvia/
https://puoliaika.wordpress.com/2010/07/17/kuvagalleria-hjk-kups-matsista/


Responses

  1. Semmoinen korjaus, ettei Losaa ole taidettu valita kuin kerran (marraskuussa 2010) Skotlannin liigan viralliseksi kuukauden pelaajaksi. Moninkertainen kuukauden pelaaja hän siis ei ole, ellei tuossa sitten viitata joidenkin sanomalehtien tms. omiin valintoihin.

    • Danke schön. Korjattu on.

      Jos kirjoittaa kiireessä, niin pitäisi osata pelata varman päälle ja mennä sen mukaan, että Losa on varmasti valittu eikä sen mukaan, että nyt on semmoinen muistikuva, että on valittu kahdesti.

  2. Hassua että TPS:a vastaan Dickson on näkemissäni peleissä ollut kovin keskinkertainen. Kun kamalasti ei tule televisiosta pelejä katsottua (ainoa KuPSin peli viime kesältä taisi olla kauden avaustappio HJK:lle 0-5…), on jannun hehkutus vaikuttanut minun korviini aina yliammutulta.

    Hyvä pelaaja kyllä, mutta tästä perspektiivistä yliarvostettu.

    • Dicksonissa on rutkasti mielialapelaajan vikaa. Tästä syystä ei ole hirveän erikoista, että hänet kerran tai kaksi nähneillä ihmisillä on niin erilaiset mielikuvat miehestä.

      Sama pienen otoskoon ongelma vaivaa monesti urheilutoimittajiakin, jotka tekevät liian suuria johtopäätöksiä yhden pelin perusteella. Jalkapalloilijoillakin on satunnaisvaihtelua, eikä yksi huono peli tarkoita syöksykierrettä tai yksi loistava takuuvarmaa tähteyttä.

      KuPS saa Dicksonilta varmasti kauden aikana sekä hyvät, hauskat että laiskat. Hän on varmasti välillä varjojen mailla ja toisinaan aivan pitelemätön. Keskuskenttä on tulevalla kaudella jännittävä paikka.

  3. Off-topic, mutta miksei kukaan koskaan osaa kertoa, miksi tätä kaveria kutsutaan etunimellä? Tietääkseni kaikista muista liigapelaajista käytetään sukunimeä, poislukien tietysti esimerkiksi brassien taiteilijanimet.

    • Joitain nigerialaisiakin kutsutaan etunimellä. Esimerkistä käynee vaikka Ajaxissakin aikoinaan pelannut Finidi George, jota kutsuttiin nimellä Finidi. Ja sitten on jokunen etunimellä pelaava afrikkalainen kuten Kamerunin Geremi ja Lauren. Angolassa ja Mosambikissa on myös taiteilijanimiä (joista osa on etunimiä), mutta se lienee portugalin kielen vaikutusta.

      Loppujen lopuksi kyse on siitä, mikä nimi vakiintuu. Itse käytin Dicksonista aluksi nimeä Nwakaeme, mutta koska Dickson on yleisempi ja kaveri itse tuntuu siitä enemmän pitävän, niin mikä jottei. Käytäntö on harvinainen, mutta ei ainutkertainen.

  4. Ei, mutta mihin ihmeeseen se perustuu? Käsittääkseni kuitenkin nigerialaisista nimistä on tapana käyttää sukunimeä. Kyllähän Mathias Lindströmkin varmaan tykkäisi jos häntä kutsuttaisiin aina Masseksi, mutta ei se ihan niin mene.

    Babatunde Wusukin tuli muuten alunperin Suomeen Wusu Babatundena, mutta sittemmin nimi kääntyi oikein päin.

  5. En tiedä, mihin tuo perustuu. Ja ymmärrän kyllä hyvin, että se ei tunnu loogiselta eikä välttämättä edes reilulta. Koska eihän omaa nimeään tai edes lempinimeään saa päättää.

    Paitsi tietysti silloin, jos on brasilialainen jalkapalloilija tai sitten vaan isosiskoni, joka kastettiin Kreetaksi, mutta joka alkoi kutsua itseään Kiitaksi ja teki lempinimestään virallisen 12-vuotiaana.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: