Kirjoittanut Lari Vesander | huhtikuu 15, 2011

Suomalaiset jalkapalloseurat ovat kuolevaisia

Tampere Unitedista on tulossa tuorein esimerkki suomalaisseurojen kuolevaisuudesta. Jos näin käy, siitä tulee seitsemäs toimintansa lopettanut seura Veikkausliigan historiassa. 20 vuoden aikana lähes kolmannes Veikkausliigassa pelanneista seuroista on ehtinyt lopettaa edustusjoukkuetoimintansa.

Vaikka jalkapalloseuroja johdetaan surkeasti, ne ovat kuuluvat maailman vakaimpiin yrityksiin. Näin kirjoitetaan Why England Lose -kirjassa. Ilmeisesti sen kirjoittajat Simon Kuper ja Stefan Szymanski eivät ole perehtyneet suomalaiseen jalkapalloiluun.

Kuperilla ja Szymanskilla on silti pointtinsa. Vuonna 1923 Englannin neljällä ylimmällä sarjatasolla pelasi 88 joukkuetta. 85 vuotta myöhemmin seuroista 85 (97%) oli yhä olemassa ja 75 (85%) pelasi edelleen jossain neljästä ylimmästä sarjatasosta.

Ne ovat korkeita lukuja. Kun taloushistorioitsija Les Hannah tarkisti vuonna 1995, kuinka vuoden 1912 sata suurinta englantilaisyritystä pärjää 83 vuotta myöhemmin, hän huomasi, että puolet näistä yrityksistä on kadonnut. Yrityksistä viisi oli mennyt konkurssiin, kuusi oli kansallistettu ja 37 oli tullut muiden yritysten valtaamiksi.

Suurin syy tavallisten yritysten epävakauteen on kilpailu. Vaikka merkkiuskollisuuttakin esiintyy, ihmiset tuppaavat vaihtamaan parempaan tuotteeseen sellaiseen törmätessään. Niinpä yritysten on kehityttävä koko ajan tai ne kuolevat.

Jalkapalloseurojen ei tarvitse. Jos seura ei pysy mukana kilpailussa, se voi pudota alempaan sarjaan, mutta jatkaa silti toimintaansa. Maantieteellisen sijaintinsa takia seura ei voi myöskään menettää kaikkia katsojiaan, vaikka se pelaisi kuinka surkeasti. Jalkapalloa ei olla kansallistamassa eivätkä ulkomaalaiset seurat voi tulla maahan pelaamaan halvempaa kilpailevaa sarjaa.

Toisin sanoen jalkapalloseuran ei tarvitse kuin pitää itsensä hengissä. Englantilaisseurat ovatkin siinä aika eteviä. Ne ovat selvinneet parista suuresta lamasta ja toisesta maailmansodasta sekä lukuisista epäpätevistä seurapomoista. Seurojen selviytymistaso on sitä luokkaa, että niitä voisi pitää melkein kuolemattomina.

Suomessa jalkapalloseurat ovat sen sijaan täysin kuolevaisia.Tampere Unitedista on tulossa tuorein esimerkki suomalaisseurojen kuolevaisuudesta. Jos näin käy, siitä tulee seitsemäs toimintansa lopettanut seura Veikkausliigan historiassa. Muita ovat FinnPa, FC Jokerit, FC Oulu, Kumu, Lahden Reipas ja AC Allianssi.

Kuolevaisuusaste on huomattavan korkea, sillä Veikkausliigassa on sen 21-vuotisen historian aikana pelannut vain 37 joukkuetta. Sitä paitsi edellä mainittu seitsikko edustaa vain ääritapauksia. Niiden lisäksi TP-Seinäjoen, Tampereen Ilveksen, Oulun Työväen Palloilijoiden ja Lahden Kuusysin edustusjoukkueet on lopetettu. (Kolmella jälkimmäisellä edustusjoukkueet ovat tosin viime vuosina aloittaneet toimintansa uudelleen.) Lisäksi FC Jazz ja KTP (tai silloin Kotkan TP) ovat menneet konkurssiin.

Karkeasti ottaen kolmasosa Veikkausliigassa pelanneista seuroista on lakannut jossain vaiheessa olemasta edustustasolla. Osuus on kymmenkertainen Englantiin verrattuna – ja siellä käytettiin sentään noin 65 vuotta pidempää vertailuaikaa, joten totuus on vieläkin tylympi. Jos Suomesta otettaisiin mukaan edes 1980-luvulla mestaruussarjassa pelanneet joukkueet, seuraruumiita olisi melkein tuplamäärä: Mikkelin Pallo-Kissat kuopattiin jo 1980-luvulla. Kuopion Elo ja Koparit yhdistyivät 1992 FC Kuopioksi, joka kuoli pian pois, Kemin Palloseuran ja Oulun Palloseuran edustusjoukkueet on lopetettu.

Yksi suomalaisseurojen keskeisimmistä ongelmista on se, että ne näkevät putoamisen lähes pelkästään uhkana. FinnPan toiminta lopetettiin putoamiseen päättyneen liigakauden jälkeen. FC Jazz ja Kotkan TP menivät samassa tilanteessa konkurssiin. Silti seuroja ei tapa putoaminen vaan huono taloudenpito.

Itse asiassa putoaminen on bisnesmielessä mahtava mahdollisuus, josta monet yritykset voivat vain haaveilla. ”Seura voi aina tehdä hätätapauksessa Leedsit: laskea palkkoja, pudota alempaan sarjaan ja kilpailla alemmalla tasolla. Mitäpä jos muutkin yritykset voisivat toimia näin. Ajatelkaa, jos Ford voisi potkia pellolle taitavat työntekijät, ottaa tilalle taitamattomampia ja tehdä huonompia autoja”, Kuper ja Szymanski vertaavat.

Suurin ero Suomen ja suurten jalkapallomaiden välillä on kuitenkin se, että yksikään suuri jalkapalloseura ei katoa kartalta velkojen takia. Kun Fiorentiina meni nurin vuonna 2004, se pudotettiin nelosdivariin, mutta muutama vuosi myöhemmin seura oli taas takaisin Serie A:ssa. ”Jos West Ham tai Liverpool menisi selvitystilaan, niilllekin taattaisiin mahdollisuus uudelleen syntymiseen uuden johdon alaisuudessa. Seurat voivat käyttää kuinka paljon rahaa tahansa ja joku tulee aina pelastamaan ne. Tämä tunnetaan talousmaailmassa moraalin häviämisenä: kun tietää tulevansa pelastetuksi vaikka kuinka tuhlaisi, on vapaa tuhlaamaan.”

Suomessa tilanne ei ole aivan samanlainen, mutta silti KTP ja FC Jazz selvisivät konkursseistaan lähes fiorentiinamaisesti. Valkeakosken Hakan tilanne on puolestaan ollut viime vuosina jokseenkin yhtä synkkä taloustilanne kuin Tampere Unitedilla, mutta seuralle on silti löytynyt aina pelastajansa.

Haka, KTP ja tietyin varauksin FC Jazzkin ovat perinteisten jalkapallokaupunkien menestyneitä lippulaivoja. Ne olivat kasvaneet niin merkittäviksi, ettei niiden annettu upota. Tässä mielessä niitä voi pitää kansainväliset mitat täyttävinä seuroina. Tampere United ei mestaruuksistaan huolimatta ehtinyt reilun vuosikymmenen olemassa olonsa aikana kasvaa kaupungissaan samaan asemaan.

Ehkä totuus loppujen lopuksi onkin, että jalkapalloseurat syntyvät kaikki kuolevaisina, mutta niistä voi kasvaa kuolemattomia. On vaikea kuvitella, että HJK:n, KuPSin, VPS:n tai TPS:n kokisivat TamUn kohtalon. Niillä on historiaa, perinteitä ja niistä kolme viimeistä on selvinnyt lähimenneisyydessä jopa divariajoista.

Mainokset

Responses

  1. ”On vaikea kuvitella, että HJK:n, KuPSin, VPS:n tai TPS:n kokisivat TamUn kohtalon. Niillä on historiaa, perinteitä ja niistä kolme viimeistä on selvinnyt lähimenneisyydessä jopa divariajoista.”
    … ja jokainen näistä kolmesta on ollut enemmän tai vähemmän lähellä konkurssia viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana. Nyt kuitenkin kaikkien tilanne on vähintään kohtuullinen, mikä kyllä väistämättä kertoo kuolemattomuudesta.

  2. Mistä sinä Lari tiedät, että TamU:n toiminta lakaa jos se putoaa tai pudotetaan? Toki se yritystasolla voi näin mennä, mutta että seuran henki katoaisi?

    Melkoista ennakointia, sanon minä. Ja lyön pääni pantiksi, ettei näin käy. Sarjataso toki vaihtuu, se on selvä. Mutta mitä väliä sillä loppuviimein on?

    • Sarjatason vaihtumisella ei juuri pitäisikään olla väliä. Nousut ja putoamiset ovat osa seuran elämää siinä missä europelitkin.

      Eikä minua haittaisi olla väärässä tässä asiassa. Tänne Kuopioon vaan vaikuttaa todennäköiseltä, että Pohjoismaiden suurimman sisämaakaupungin suurin (ja moninkertainen mestari)joukkue katoaa kohta kartalta.

      Voi toki olla, että näin ei käykään. Kuper ja Szymanski kirjoittavat: ”Jalkapalloseurat selviävät kriiseistä, koska niiden asiakkaansa pysyvät uskollisina vaikka tuote olisi kuinka huono. Tätä voisi kutsua merkkiuskollisuudeksi, mutta se olisi suhteeseen liittyvän tunteen vähättelyä. — Jalkapallo on enemmän kuin bisnestä. Kenekään tuhkia ei ole siroteltu Siwan käytäville.”

      Jos TamU saa uudet kunnon taustat tai sen kannattajat päättävät tehdä wimbledonit, niin tervehdin sitä ilolla.

  3. Kyllä, olen täsmälleen samaa mieltä. Valitettavasti tuo ei Tampereella – tai muuallakaan Suomessa – ole toteutunut.

    Tähän mennessä. Lähelle asiat näyttävät toisenlaisilta.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: