Kirjoittanut Lari Vesander | huhtikuu 20, 2011

Urheilubisneksen tappiolliset Siwat

Veikkausliigan seurat takovat suuria tappioita. Esimerkiksi KuPS kertoi juuri tehneensä 823 000 euron liikevaihdolla 551 000 euron tappiot. Tuoreiden lukujen myötä päätin julkaista päivitetyn version syksyisestä talouslukujutustani.

Kirjailija Alex Flynn huomasi 1990-luvulla, että Englannin Valioliigan seuralla on suurin piirtein sama liikevaihto kuin keskiverto supermarketilla. Ei supermarkettiketjulla, vaan ihan tavallisella yksittäisellä marketilla.

Financial Timesin toimittaja Simon Kuper tarkisti asian vuonna 2008 kirjassaan “Why England Lose”. Vertaus osoittautui edelleen osuvaksi. Valioliigaseurojen keskimääräinen liikevaihto oli 75 miljoonaa puntaa. Tesco-ketjun markettien keskimääräinen liikevaihto oli 50 miljoonaa puntaa.

“Tescolla on 600 myymälää, joten niistä 20 suurimmalla on varmasti liigaseuraa suurempi liikevaihto. Ja toisin kuin useimmat seurat, Tesco tekee myös voittoa”, Kuper kirjoitti. Viime syksynä aloin miettiä, pätisikö sama rinnastus myös suomalaiseen jalkapalloiluun. Pätihän se. Eikä vain jalkapalloiluun vaan koko joukkueurheiluun.

Suomalaisessa joukkueurheilussa on supermarket-taso, lähikauppataso ja kioskitaso. Ensimmäisessä painii jääkiekko, toisessa jalkapallo ja kolmannessa koripallo ja pesäpallo. Jääkiekon SM-liigan suurimpiin seuroihin kuuluvien Kärppien ja JYPin liikevaihto on samaa luokkaa kuin keskiverto S-marketin myynti. Jokerien liikevaihto on hieman suurempi, mutta S-ketjussakin on varmasti keskimääräistä suurempia marketteja, ja ne todennäköisesti tekevät voittoakin — toisin kuin Jokerit (viime tilikauden tappiot 1,3 miljoonaa euroa).

Jalkapallossa talouskuviot ovat vielä pienemmät. Veikkausliigassa seuran keskimääräinen budjetti on pienempi kuin tavallisen kivijalka-Siwan myynti. Hallitsevan mestarin HJK:n viime tilikauden liikevaihto oli sentään tavallisen K-marketin luokkaa, reilut 3 miljoonaa euroa.

Korisliigan ja Superpesiksen joukkueiden budjetit ovat puolestaan samaa luokkaa kuin tavallisen R-kioskin liikevaihto. Prisman ja Citymarketin kaltaisten automarkettien vuosittaiseen myyntiin ei suomalaisten seurajoukkueiden budjeteissa päästä koskaan. Prisma-myymälän keskiverto vuosimyynti on noin 35 miljoonaa euroa. Sillä pyörittäisi kaikkia Veikkausliigan joukkueita kahden vuoden ajan.

Joukkueurheilu on pieni bisnes, mutta se on myös surkea bisnes. Toissa tilikaudella Veikkausliigan joukkue tekivät yhteensä yli 5 miljoonan euron tappiot. Tuoreelta tilikaudelta lukunsa on julkistanut vasta yhdeksän joukkuetta, mutta niiden yhteenlasketut tappiot ovat 2,6 miljoonaa euroa. Jos tavalliset yritykset tekisivät samanlaisia tuloksia, ne menisivät nopeasti nurin.

Urheilujoukkueet eivät kuitenkaan ole tavallisia yrityksiä. Joku voisi väittää, etteivät ne ole yrityksiä ollenkaan. Varsinkin suomalaisten jalkapalloseurojen toiminta on muistuttanut välillä enemmän hyväntekeväisyysjärjestöä kuin osakeyhtiötä. Asiaa ei muuta se, että osa seuroista on oppinut nimittämään rahakeräyksiään avoimiksi osakeanneiksi.

Se on ookoo niin pitkään kuin ihmiset ymmärtävät, etteivät he ole saamassa rahojaan takaisin. Useimmat tajuavat sen. He eivät halua tehdä voittoa, vaan nähdä kotipaikkakuntansa seuran voittavan — tai ainakin pysyvän elossa.

Seurojen merkitys ihmisille on aivan toisenlainen kuin supermarkettien tai kioskien. Kukaan ei ole tietääkseni ottanut rintaansa R-kioski-tatuointia tai halunnut tuhkiansa siroteltavan Siwan käytäville.

Mutta jos urheiluseurat eivät ole kunnon yrityksiä, niin mitä ne sitten ovat? Simon Kuperilla on vastaus tähänkin: “Jalkapalloseurojen ei pitäisi huijata itseään. Niiden pitäisi tunnustaa olevansa enemmän museoita kuin pörssiyhtiötä ja pyrkiä palvelemaan yhteisöä ja pysyä samalla vakavaraisina. Se kuulostaa vaatimattomalta tavoitteelta, mutta harva seura yltää edes siihen.”

Loppuun vähän tilastovertailua kauppojen ja kioskien liikevaihdoista sekä suomalaisjoukkueiden budjeteista ja esimerkkejä Veikkausliigan seurojen viime kauden talousluvuista:

Jokerit HC:n liikevaihto 9,2
Keskiverto S-marketin liikevaihto 7,8
Oulu Kärppien liikevaihto 7,6
SM-liigajoukkueen keskimääräinen liikevaihto 5,75
Keskiverto K-marketin liikevaihto 3,4
HJK:n liikevaihto 3,2
Veikkausliiga-seurojen keskibudjetti 1,3
Keskiverto Siwan liikevaihto 1,15
Keskiverto R-kioskin liikevaihto 0,4
Lappeenrannan NMKY:n budjetti 0,38


Responses

  1. Vaihdan Veikkausliiga-seurojen budjettikeskiarvon liikevaihtojen keskiarvoksi, kunhan loputkin seurat julkaisevat talouslukunsa. Tässä tähän mennessä julkaistujen liikevaihtojen keskiarvo on muuten tuo täsmälleen sama 1,3 miljoonaa:

    TPS
    Liikevaihto 1,4 miljoonaa ja tappiot 982 k

    KuPS
    Liikevaihto 823K ja tappiot 551 k

    TamU:
    Liikevaihto 1,3 miljoonaa ja tappiot 94 k

    Jaro
    Liikevaihto 853K ja tappiot 284K

    VPS
    Liikevaihto 1,1 miljoonaa ja VOITTOA 13K

    FC Lahti
    Liikevaihto 857K ja tappiot 246K

    HJK
    Liikevaihto 3,2 miljoonaa ja VOITTOA 50K

    Haka
    Liikevaihto 927K ja tappiot 431K

    JJK
    Liikevaihtoa ei vielä tiedetä, mutta tappiota tuli 350 000 euroa.

    Ja koska kyse on suomalaisista jalkapalloseuroista, niin luvut tarvitsevat vielä tarkennuksia. TPS:n Marco Casagrande arvioi joulukuussa seuran liikevaihdoksi 2,1-2,2 miljoonaa euroa, joten Tepsin luvusta puuttuu ainakin Kasper Hämäläisen siirtokorvaus. KuPSin liikevaihdossa ei ole huomioitu Ari Lahden seuraan laittamaa noin miljoonaa euroa. Tampere Unitedin liikevaihtoa kasvattaa ja tappiota kutistaa singaporelainen 300 000 euron markkinointiraha.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: