Kirjoittanut Lari Vesander | elokuu 9, 2011

Latvia vaihtaa sukupolvea

Suomi kohtaa keskiviikkona Latvian Riiassa. Peliareenana toimii Skonto-stadion, jossa kävin kesäkuun puolivälissä todistamassa Skonto Rigan ja Jelgavan välistä liigaottelua.

Skonto-stadionin lehtereille pääsee helposti. Pressikortin vilauttaminen avaa portin sekä minulle että seuralaiselleni. Istumaan saa mennä minne haluaa. Täällä ei olla turhan tarkkoja.

Meneillään on Skonto Rigan ja Jelgavan välinen Virsligan ottelu. Kyseessä pitäisi olla periaatteessa paikallispeli, sillä Jelgava sijaitsee vain 40 kilometrin päässä Riiasta. Tunnelma katsomossa on silti vaisumpi kuin Veikkausliiga-peleissä. Ensimmäisellä jaksolla suurin kuhina syntyy siitä, kun pallo lentää katsomoon, sillä katsojat pelkäävät olutmukiensa puolesta.

Kentällä Skonto pöllyttää Jelgavaa. Katsojat ovat varmasti nähneet parempiakin pelejä, mutta toisaalta koko Latvian jalkapallo on nähnyt parempia päiviä. Seitsemän vuotta sitten Latvia pelasi EM-kisoissa 0-0-tasapelin Saksan kanssa. Nyt Latvia on hävinnyt pari viikkoa sitten EM-karsintaottelun Israelille. Se oli maajoukkueelle jo neljäs karsintatappio kuudessa pelissä. Joukkue on voittanut karsinnoissa vain Maltan, eikä sillä ole asiaa arvokisoihin.

Se ei tosin ole mikään yllätys. Latvia on 2,2 miljoonan asukkaan pikkuvaltio, jolla sattui olemaan erinomainen pelaajasukupolvi 2000-luvun alussa. Toisin kuin Suomi, Latvia onnistui saamaan parhaista pelaajistaan parhaan irti maajoukkueessa. Nyt tuo ikääntynty sukupolvi on alkanut vetäytyä pelikentiltä. Suomen tavoin myös Latvian maajoukkueessa on menossa sukupolvenvaihdos.

Keskiviikkona kohtaavien futismaiden välillä on muitakin samankaltaisuuksia. Yksi niistä on otteluareenana toimiva Skonto-stadion. Se on avattu samana vuonna (2000) kuin Töölön jalkapallostadion. Molemmat ovat noin 10 000-paikkaisia pikkustadioneja, jotka riittävät useimmiten hyvin pienen futismaan tarpeisiin. Ja Töölön stadionin tavoin se rakennettiin jalkapallobuumin keskellä.

Samankaltaisuuksien seasta löytyy kuitenkin se yksi ero. Latvia onnistui kruunaamaan buuminsa arvokisapaikkaan. Sitä on tosin vaikea huomata enää. Virsligan katsojakeskiarvo pyörii 700:n tienoilla, eikä Latvian pääkaupungissa Riiassa jalkapalloon ei törmää oikeastaan ollenkaan.

Yksi syy tähän on se, että Skonto ei ole enää niin hallitseva seura kuin ennen. Se on toki maansa hallitseva mestari, mutta EM-kisojen jälkeen joukkueella on kuuden vuoden kuiva kausi. Se oli ennen kuulumatonta. Skonto oli EM-kisavuoteen saakka voittanut kaikki 13 mestaruutta, jotka olivat olleet jaossa sen jälkeen kun Latvia itsenäistyi. Se näkyi kisajoukkueen rakenteessakin. Lähes kolmannes sen pelaajista (7) oli skontolaisia.

2004 oli latvialaisille kansainvälistymisen vuosi. EM-kisoissa pelaamisen lisäksy maa liittyi tuona vuonna EU:hun. Siksi voisikin kuvitella EM-kisojen tyhjentäneen Skonton parhaista pelaajista. Tosiasiassa kävi juuri päinvastoin. Yksikään seitsemästä skontolaisesta – eikä kukaan neljästä muustakaan Virsligan maajoukkuepelaajasta – ei lähtenyt EM-kisojen jälkeen ulkomaille. Suurin syy tähän oli se, että Skonton pelaajista viisi oli jo täyttänyt 30 ja kuudennella se tuli täyteen heti kisojen jälkeen. He jäivät Riiaan vanhentumaan ja seuraamaan kuinka ukkoutunut Skonto jäi liigassa muiden jalkoihin.

Se oli myös Latvian maajoukkueen kohtalo. EM-kisajoukkueen keski-ikä oli yli 29 vuotta. Latvialaiset toivoivat saman joukkueen johdattavan heidät MM-kisoihin, mutta he erehtyivät pahasti. Latvia jäi MM-karsintalohkossaan viidenneksi (taakse jäivät vain Liechtenstein ja Luxembourg, edelle ehti muun muassa Viro). Euro 2008 -karsinnoissa Larvia oli jälleen lohkossaan viides.

Suomalaiselle Latvia on hyvä muistutus siitä, että arvokisoihin pääseminen ei tee maata autuaaksi ja että pienessä jalkapallomaassa maajoukkueen sukupolvenvaihdos vie paljon aikaa. Latviassa on vasta viime vuosina päästy tilanteeseen, jossa maajoukkueen ydintä eivät muodosta vuoden 2004 EM-sankarit. Heitä on nyt maajoukkueessa enää yksi: 31-vuotias Māris Verpakovskis, joka teki Latvian ainoan maalin EM-kisoissa.

Latvialaisten onneksi vanhat sankarit he eivät ole kuitenkaan kadonneet jalkapallosta. Valioliigassakin aikoinaan maaleja paukuttanut Marian Pahars on nyt Skonton valmentaja. Latvian Litmanen, kaikkiaan 167 maaottelu pelannut ja viime vuonna 40-vuotiaana lopettanut Vitālijs Astafjevs on hänen apulaisensa. Jos latvialaiset saavat valjastettua muidenkin kokeneiden pelaamisen osaamisen, he alkavat luultavasti sukupolvenvaihdoksen jälkeen piinaamaan suurempiaan arvokisakarsinnoissa.

Katso myös kuvagalleria Skonto-Jelgava-pelistä:

Mainokset

Responses

  1. Epilogi:
    Sukupolvenvaihdoksesta tuli konkreettinen Latvia-Suomi-ottelun alkuminuuteilla, kun 100. maaotteluaan pelannut toppari Igors Stepanovs otettiin vaihtoon. Stepanovs oli palannut tätä ottelua varten maajoukkueeseen päättääkseen kansainvälisen uransa tyylikkäästi pyöreään tasalukemaan.

    Näky oli erikoinen. Peli oli minuuttitolkulla poikki kukitusten ja palkitsemisten takia. Suomalaiset olivat ymmällään tapahtumista, joista heitä ei selvästikään oltu informoitu.

    Juhlallisuuksia seurasi aitiopaikalta myös Latvian päävalmentaja Aleksandrs Starkovs, jolle Skonto-stadion on harvinaisen tuttu paikka – olihan hän palauttanut Skonton mestaruuskantaan viime vuonna (ja luotsannut sen 11. peräkkäiseen mestaruuteen vuosina 1993-2004).

    Starkovs valmentaa Latviaa nyt toista kertaa. Hän johdatti Latviaa sen huippuvuosina 2001-2004 ja oli EM-ihmeen arkkitehti sekä suurin hyötyjä. Siinä missä Latvian pelaajista vain muutama siirtyi EM-kisojen jälkeen hieman aiempaa suurempaan seuraan, Starkovs itse siirtyi Skontosta Moskovan Spartakiin.

    Moskovassa asiassa eivät kuitenkaan sujuneet odotetusti. Starkos riitautui kannattajien kanssa ja palasi vuonna 2006 Latviaan Skonton urheilutoimenjohtajaksi. Seuraavana vuonna hänet nimitettiin uudestaan maajoukkueen päävalmentajaksi – pestiin, jossa hän saa luultavasti olla niin pitkään kuin haluaa ja jota hän hoitaa nyt azerbaidhanilaisen FC Bakun päävalmentajuuden lomassa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: