Kirjoittanut Lari Vesander | elokuu 18, 2011

HJK:n eurounelma elää

HJK kukisti uskomattomasti saksalaisjoukkue Schalken. Euroyllätyksen perustan loi uhrautuva joukkuepeli sekä tehokkaat vastaiskut. Alkutahdit jymypaukulle löi Teemu Pukin komea avausmaali.

Ensin sen teki Alexander Ring Dinamo Zagrebia vastaan. Hän juoksi Dawda Bah’n pystysyötön kiinni ja ohitti ensimmäisellä kosketuksellaan vastaantulleen maalivahdin. Eikä Ring pysähtynyt siihen. Hän ei jäänyt ihmettelemään onnistumistaan tai kysymään lupaa jatkamiseen vastustajalta tai valmentajaltaan, vaan lähetti seuraavalla kosketuksellaan pallon komeassa kaaressa takayläkulmaan, hölmistyneiden kroaattipuolustajien yli.

Tänään sen teki Teemu Pukki. Hän nousi oikeaa laitaa pitkin. Leikkasi keskelle yhtäkkiä keskelle ja laukoi vasurillaan komean kaukolaukauksen, joka painui voimattoman maalivahdin ylitse verkkoon. Se oli Ringin osuman tavoin tyylikäs maali. Sellainen, jonka kehtaa näyttää missä tahansa eurocup-koosteessa.

Töölön stadion räjähti – aivan kuin se oli räjähtänyt kolme viikkoa aiemmin Ringin maalin jälkeen. Silloin riemu oli loppunut lyhyeen, kun otteluparin paras klubilainen Rafinha laittoi pallon epäonnisesti omaan maaliin. Tällä kertaa riemu oli kuitenkin kestävämpää. HJK oli vahingosta viisastuneena päättänyt tarjota koko ottelun kestävän riemujuhlan, joka vain parani, kun Pukki tuplasi kotijoukkueen johdon toisen jakson alussa. Yhtäkkiä kukaan katsomossa olevista suomalaisista ei kaivannut enää Schalken kotiin jäänyttä espanjalaislegendaa Raúlia.

Jalkapallossa ei jaeta taitopisteitä, mutta siitä huolimatta osa Ringin ja Pukin maalien huumasta tuli juuri niiden näyttävyydestä. Kun nuoret pelaajat nöyryyttivät etukäteen Goljatiksi julistettua vastustajaa, koko joukkueen itseluottamus nousi entisestään. Maalintekijöillä se oli jo valmiiksi huipussaan. Tuollaisia osumia ei tehdä ilman täyttä luottoa omaan osaamiseen. Pukki ja Ring tiesivät mitä tekivät – ja heillä oli riittävästi taitoa tehdä mitä he tahtoivat.

Tahtoa suomalaisilla on riittänyt ennenkin (jos ette usko, niin katsokaa Aki Riihilahtea), mutta jalkapallossa voittava yhdistelmä syntyy tahdosta ja taidosta. Huippuvastustajia vastaan tilaa ja aikaa ei anneta, se on otettava. Tarvitaan tahtoa mennä täysillä tiukkaan paikkaan – ja taitoa tulla sieltä pallon kanssa pois (Sebastian Sorsan pohjustus Pukin maaliin oli tästä täydellinen esimerkki). Suomalaispelaajilta on usein puuttunut jompaa kumpaa, mutta Pukilta ja Ringiltä ei.

Pukin maali oli juuri sitä, mitä HJK kaipasi alun puolustustaistelun ja kahden missatun maalipaikan jälkeen. Se oli juuri se itseluottamusruiske, jonka joukkue tarvitsi ylivoimaiseksi ennustettua vastustajaansa vastaan. Vastustajan, joka selvisi viime keväänä Mestareiden liigassa neljän parhaan joukkoon.

HJK kuroi joukkueiden välisen tasoeron kiinni uhrautuvalla asenteella ja armottomalla työmoraalilla. Pukin maalit olisivat jääneet kuitenkin Ringin osuman kaltaisiksi kuriositeeteiksi, ellei koko joukkue olisi puolustanut johtoa itseään säästelemättä. Juossut maitohapoista huolimatta takaisin omaan päähän, tekenyt terveyttä uhmaavia liukutaklauksia ja heittäytynyt kipua halveksuen laukausten ja keskitysten eteen.

Sen kollektiivisen taistelun ansiosta HJK on nyt eurounelmansa kynnyksellä. Se on 90 minuutin päässä Eurooppa-liigasta. Jos Pukki tai Ring pystyy toistamaan temppunsa ja iskemään pallon ensi viikolla vastustajan maaliin Saksassa, Schalken täytyy tehdä jatkoon päästäkseen neljä osumaa.

Asetelma on herkullinen. Niin herkullinen, että siitä voisi jopa huolestua, jos HJK koostuisi vain nuorista tähdistä. Stadilaisten onneksi Klubilla on riveissään myös Jari Litmasen ja Aki Riihilahden kaltaisia kokeneita kehäkettuja. Tämä on heidän viimeinen mahdollisuutensa eurokentillä. He eivät anna sen valua hukkaan yhden ottelun tuoman hurmion takia, vaan ajattelevat jo nyt ensi viikon kohtaamista. Me muut voimme sentään nauttia tästä vielä useamman päivän ajan.


Responses

  1. Henkilökohtaisesti ainakin toivon, että koko HJK miettii ensi viikkoa ja unohtaa kokonaan valmistautua sunnuntain RoPS-peliin…

    Mutta heino suoritus Klubilta kokonaisuudessaan, vaikka viimeiset parikymmentä minuuttia taas aika taistelua olivatkin. Joukkueesta paistaa itseluottamus viimeisen päälle.

  2. Hieno kirjoitus, kai kirjoittaja muuten pisti merkille ”Ägä” Riihilahden upean pelin? Ikä näkyy pienoisena kankeutena, mutta niin se rouhija vain riisti palloja 10x enemmän tienaavilta tähdiltä ja pelasi myös sääntöjen puitteissa hienosti ns. sikaa. Upea peli kyllä, ja tunnelma Sonskilla oli vielä upeampi! Tätä Suomi-futis on kaivannut, mahtavaa!


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: