Kirjoittanut Lari Vesander | elokuu 25, 2011

Pukki teki sen jälleen – HJK ei

Hyökkääjätähti Teemu Pukki osui jälleen tyylikkäästi Schalken verkkoon. Se ei kuitenkaan riittänyt, sillä saksalaiset vastasivat Pukin maaliin peräti kuudella osumalla.

Teemu Pukki teki sen jälleen – tavallaan kahdesti. Röyhkeä, taitava ja alati vaarallinen kotkalainen kirmasi 50 000 katsojan pauhatessa karkuun Schalken puolustukselta, kiersi maalivahdin ja sijoitti pallon kohti maalia – vain huomatakseen, että puolustaja siivosi sen maaliviivalta pois. Kotikatsomoissa raivottiin ja käytiin sydänkohtauksen partaalla, mutta Pukki teki niin kuin huippupelaajan kuuluu: hän piti päänsä kylmänä ja keskittyi seuraavaan tilanteeseen.

Se kannatti. 20 sekuntia myöhemmin Pukki, Dawda Bah ja Alexander Ring sahasivat syötöillään saksalaispuolustuksen palasiksi. Pukki pääsi nokikkain Schalke-veskari Ralf Fährmannin kanssa, eikä erehtynyt. Tyylikäs sijoitus kruunasi maailmanluokan osuman. Pukki tuuletti osumaansa kuin olisi tiennyt sen tulemisen olevan vain ajan kysymys, niin maalintekijät tekevät.

Samaan aikaan koti-Suomessa tuhannet ihmiset haukkoivat henkeään tv-vastaanottimien ääressä. Monet heistä eivät vielä pari viikkoa sitten edes tienneet Pukista. Nyt tämä oli tehnyt viikon sisään kolme maalia Schalken verkkoon. Ne maalit olivat viemässä HJK:ta Eurooppaliigan lohkovaiheeseen.

Tv-katsojat tiesivät mitä se tarkoittaa, koska sitä oli rummutettu heille koko viikon ajan: laadukkaita matseja, miljoonatuloja ja yhteistä ilmiötä johon voisi tempautua hetkeksi mukaan. Suomi ei ole jalkapallomaa, eikä se oikeastaan ole edes urheilumaa. Sen sijaan se on menestysmaa. Suomalaiset katsoivat innolla formuloitten loputonta ympyränajoa, koska Häkkinen ja Räikkönen olivat siinä maailman parhaita. He kerääntyvät joka kevät töllöttimien ääreen viettämään pitkitettyä vappua, koska Suomi voi saada jääkiekon MM-kisoissa mitalin. He jännittävät vaikka 50 kilometrin kävelyä, jos suomalainen voi voittaa siinä kultaa (- ja äänestävät sen jälkeen menestyslajin yleisurheilun kuninkuuslajiksi, kuten Valentin Konosen huippuvuosina tapahtui.)

Jotain jalkapallon lumosta kertoo kuitenkin se, että sen buumiin ei tarvittu maailmanmestaruutta tai olympiakultaa. Mahdollisuus todistaa suomalaisjoukkueen pääsy Euroopan toiseksi kovimpaan liigaan riitti. Jokainen voi katsoa ensi viikon katsotuimpien tv-ohjelmien listalta, miten suuri buumi viikossa ehti syntyä. HJK:n 2-0-voittoon päättynyt kotiottelu oli viime viikon 15. katsotuin tv-ohjelma reilulla 400 000 katsojallaan. Voisin kuvitella katsojamäärän tuplaantuneen täksi viikoksi.

Viikko sitten katsojat saivat todistaa upeaa jalkapallounelmaa. Sen ansiosta futisintoilijoiden ja niin sanottujen glory-hunttaajien toivo eli viikon ajan. Teemu Pukin tekemän vierasmaalin ansiosta se eli vielä 45 minuuttia lisää. Pukin maalin jälkeen Schalken piti voittaa HJK vähintään kolmella maalilla päästäkseen jatkoon. Kun tauolle mentiin saksalaisten 2-1-johdossa, toivo eli edelleen. Pystyisikö kotijoukkue tekemään kahta maalia?

Se pystyi, ja siltä meni siihen hädin tuskin kymmenen minuuttia. Kun kyproslaiserotuomari vihelsi heti jakson alussa Schalkelle jo pelin toisen rankkarin, alkoivat Klubin dominot kaatua. Toisesta jaksosta tuli teurastus. Saksalaiset takoivat 14 minuutissa lukemat 5-1:een. Toista yllätystä ei tullut. Teemu Pukki teki sen taas, HJK ei.

Juuri ennen Schalken viidettä maalia kamerat kuvasivat Jari Litmasta. 40-vuotias konkari istui apeana vaihtopenkillä. Hän aavisti, että peli oli menetetty. Eikä se tarkoittanut vain yhtä ottelua, vaan koko HJK:n euroseikkailua. Todennäköisesti koko Litmasen kansainvälistä seurajoukkueuraa. Kaiken nähnyt pelaajalegenda katseli, kuinka hänen viimeinen eurocup-retkensä sai tylyn lopun, eikä hän enää pystynyt tekemään mitään sen estämiseksi. Ei ihme, että Litmasen silmät kimmelsivät.

Valtaosa katsojista oli sammuttanut tv:n jo siinä vaiheessa, kun Schalke teki kosmeettisen 6-1-maalin. Se oli jo turhan tylyä. HJK:n urhoollinen euroretki olisi ansainnut iloisemman päätöksen. Joukkue pelasi kuitenkin kolme hienoa puoliaikaa etukäteen ylivoimaista vastustajaa vastaan. Viimeinen 45-minuuttinen vain oli tällä kertaa liikaa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: