Kirjoittanut Lari Vesander | marraskuu 20, 2011

Arvokisa-analyysi osa 1: Euroopassa on vain muutama turnausjoukkue

Puoliaika-blogi tutki mitä Euroopan maajoukkueita voi kutsua turnausjoukkueiksi. Niitä löytyi yllättävän vähän. Mutta mikä niistä on paras?

Viime viikolla päätin selvittää, kuinka hyvin ensi kesän EM-kisoihin päässeet joukkueet ovat pärjänneet arvokisoissa. Kuinka suurella prosentilla ne ovat päässeet jatkoon alkulohkostaan ja kuinka kovalla prosentilla ne ovat voittaneet pudotuspelejä. Varsinkin jälkimmäinen seikka kiinnosti minua suuresti.

Valitsin tarkasteltavaksi arvokisat vuosilta 1996-2010. Se on hyvä tarkasteluväli monestakin syystä. Ensinnäkin tuolle jaksolle ajoittuu neljä EM- ja neljä MM-turnausta, mitä voi pitää jokseenkin kattavana otoksena. Lisäksi jakso käsittää kaksi nykymuotoiset lopputurnaukset: Ensimmäinen 16 joukkueen EM-turnaus pelattiin 1996 ja ensimmäinen 32 joukkueen MM-turnaus taas 1998.

Näitä vuosia ennen EM-kisoissa pelattiin vain välierät ja loppuottelu ja MM-kisoissa saattoi päästä jatkoon alkulohkon kolmosena. Vuodesta 1996 kummassakin turnauksessa on pelattu neljän joukkueen alkulohkot joista kaksi parasta on päässyt jatkoon ja sen jälkeen paremmuus on ratkaistu pudotuspeleillä.

Tutkimuksessa vaatimattomana tavoitteenani oli selvittää, millä maalla on Euroopan paras turnausjoukkue ja mitä maita voi edes kutsua turnausjoukkueiksi. Joukkuetta joka jää useimmiten alkulohkoon tai kompastuu heti ensimmäiseen pudotuspelivastustajaansa, ei voi pitää turnausjoukkueena. Joten joukkueen pitää 1) päästä yli 50 prosentin todennäköisyydellä jatkoon alkulohkostaan ja 2) voittaa yli 50 prosenttia pudotuspeleistään.

Näiden lisäksi odotin turnausjoukkueilta jonkinlaista jatkuvuutta. Kolmas vaatimus oli, että joukkue on pelannut tarkastelujaksolla vähintään kolmissa arvokisoissa.

Ehdot eivät näyttäneet erityisen tiukoilta, mutta pian kävi ilmi, että yllättävän harva joukkue täyttää ne.

Alkulohko ei ole ongelma

Arvokisoihin oli selviytynyt tarkasteluaikana 28 Euroopan maata. Näistä pudotuspeleihin oli päässyt ainakin jossain vaiheessa 22.

Kuten luvuista voi päätellä, jatkoon pääsy ei ole eurooppalaisjoukkueille arvokisoissa suurin ongelma – poikkeuksiakin tosin löytyi. Puolalla, Slovenialla ja Bulgarialla kaikki kolme arvokisakokemusta päättyi alkulohkoon. Itävalta ja Skotlanti pystyivät samaan kahdesti.

Jopa jokseenkin vahvana jalkapallomaana pidetyllä Tshekillä oli ollut ongelmia alkulohkoissa. Joukkue selvitti arvokisaurakan ensimmäisen esteen vain 40 prosentin varmuudessa. Yllättävää oli myös se, että Italian ja Ranskan jatkoonpääsyprosentti (62,5) oli samaa luokkaa kuin Ruotsilla (60).

Hollantilaiset ovat alkulohkojen mestareita. Vuosina 1988-2010 oranssipaidat ovat osallistuneet kymmeneen MM- tai EM-lopputurnaukseen ja menneet aina alkulohkostaan jatkoon. Huomattavan kovalla prosentilla alkulohkosta ovat päässeet jatkoon myös Englanti ja Portugali (86%). Saksalla ja Espanjalla on ollut tapana jäädä alkulohkoon joka neljännessä turnauksessa.

Jatkoonpääsyprosentit alkulohkosta 1996-2010 (Vähintään kolmet kisat pelattuna):
1) Hollanti 100
2) Englanti ja Portugali 86
4) Espanja, Saksa ja Turkki 75
7) Italia ja Ranska 62,5
9) Ruotsi 60
10) Tanska, Serbia ja Kroatia 50
13) Tshekki 40
14) Kreikka 33
15) Venäjä ja Romania  25
17) Sveitsi 20

18) Puola, Slovenia ja Bulgaria 0

Summa summarum: Alkulohkoista jatkamisen perusteella yhdeksää joukkuetta voi pitää turnausjoukkueena. Kroatia, Serbia ja Tanska otetaan jatkotarkasteluun rajatapauksina.

Pudotuspelit ovat oma maailmansa

Ero hyvän joukkueen ja menestyvän joukkueen välillä tehdään pudotuspeleissä. Ja tämä ero on iso. Pudotuspelit ovat aivan oma maailmansa, jossa pärjäävät vain harvat maat.

Tarkasteluaikana pudotuspelejä pelasi arvokisoissa 22 Euroopan maata. Näistä vain kuudella oli ns. voitollinen saldo eli joukkue oli voittanut enemmän pudotuspelejä kuin se oli hävinnyt. Nämä maat olivat Saksa, Ranska, Espanja, Kreikka, Italia ja Tshekki.

Lisäksi Hollannilla, Turkilla, Venäjällä ja Ukrainalla oli ns. 50 prosentin saldo. Ne olivat voittaneet yhtä paljon otteluita kuin olivat hävinneet. Loppujen 12 maan pudotuspelisaldo oli tappiollinen. Tässä joukossa olivat myös Englanti ja Portugali.

Pudotuspelien voittoprosentteja 1996-2010 (Vähintään kolmet pudotuspelit pelattuna):
1) Ranska 78,5
2) Saksa 72
3) Espanja 66,5
4) Italia 64
5) Hollanti ja Turkki 50
7) Portugali 45,5
8) Kroatia 40
9) Englanti 33
10) Tanska 25

11) Ruotsi 0

Summa summarum: Ranskan ja Saksan pudotuspelien voittoprosentit ovat äärimmäisen kovia. Espanja on nostanut prosenttejaan seitsemän ottelun voittoputkella. Muiden prosentit ovat yllättävän pieniä.

Johtopäätökset: Vain Espanjaa, Italiaa, Hollantia, Ranskaa, Saksaa ja Turkkia voi pitää turnausjoukkueina. Näistä Hollanti ja Turkki ovat rajatapauksia. Jos joukkueet pitäisi laittaa paremmuusjärjestykseen, se näyttäisi jotakuinkin tältä:

1. Saksa (jatkoonpääsyprosentti: 75, pudotuspelien voittoprosentti: 72)
2. Ranska (62,5, 78,5)
3. Espanja (75, 66,5)
4. Italia (62,5, 64)
—————————–
5. Hollanti (100, 50)
6. Turkki (75, 50)

Ranskan osakkeita pudottavat keskinkertainen jatkoonpääsyprosentti sekä viime aikojen huono vire. Viimeisimmissä viisissä arvokisoissa ranskalaisten kohtalona on ollut kolmesti alkulohkoon jääminen ja kerran ranskalaiset ovat kompastuneet jatkopeleissä ensimmäiseen aitaan.

Hollanti taas voisi olla Italian edellä muuten, mutta joukkueen pudotuspelien voittoprosentti on niin rajatapaus, että oranssipaitoja on vaikea pitää edes turnausjoukkueena.

Seuraavissa jutuissa käsittelen enemmänkin sitä, miksi joku joukkue on pudotuspeleissä hyvä ja toinen huono. Lisäksi kerron mikä on ainut maa, joka on voittanut kaikki arvokisojen pudotuspeliottelunsa.


Responses

  1. Toim. huom: Jätin prossiottelut huomioimatta. Ne eivät täytä minusta pudotuspelien periaatetta: niin pitkään kuin on otteluita, on toivoa. Pudotuspelit ovat elämän ja kuoleman matseja, pronssiottelut ovat jotain ihan muuta.

    Joskus ne muistuttava lohdutuspalkintoja, jonka saa se jota enemmän kiinnostaa. Lisäksi EM-kisoissa ei pelata pronssiotteluita.

    Jos pronssiottelut olisi huomioitu, niin Saksan, Turkin ja Kroatian pudotuspeliprosentit olisivat nousseet ja Hollannin ja Portugalin taas laskeneet.

    Saksan pudotuspeliprosentti olisi noussut 78:aan, Turkki olisi muuttunut rajatapauksesta turnausmaaksi ja Hollanti taas rajatapauksesta ei-turnausmaaksi.

  2. […] Larin kolmeosainen arvokisa-analyysi: Osa 1: Euroopassa on vain muutama arvokisajoukkue Osa 2: Miksi Saksa voittaa? Osa 3: Miksi Englanti […]


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: