Kirjoittanut Lari Vesander | marraskuu 20, 2011

Arvokisa-analyysi osa 2: Miksi Saksa voittaa?

Gary Lineker sanoi taannoin: ”Jalkapallo on yksinkertainen peli: 22 miestä juoksee pallon perässä 90 minuutin ajan ja lopussa Saksa voittaa.” Hän ei ollut väärässä.

Evoluutioteoriaan tutustuneet tuntevat hyvin lausahduksen: ”Survival of the fittest”. Se käännetään usein väärin muotoon ”parhaan” tai ”voimakkaimman” selviytymisestä. Sana fit ei tarkoita parasta tai voimakkainta. Se tarkoittaa hyväkuntoista tai sopivaa.

Sopivimman selviytyminen soveltuu luonnonvalinnan lisäksi myös jalkapalloturnauksiin. Niissä parhaat joukkueet eivät aina voita. ”On eri asia olla paras joukkue kuin voittaa mestaruus. Ja tässä me saksalaiset olemme ehkä muita paremmin oivaltaneet jotain”, futislegenda Rudi Völler sanoi viime kesänä Veikkaajan haastattelussa.

Völler sanoo, että vaikka Saksa on voittanut maailmanmestaruuden kolmesti, se on ollut vain kerran (1990) varmasti turnauksen paras joukkue. Ja vieläpä parempi esimerkki siitä, että Saksa on turnausjoukkue löytyy Völlerin omalta valmennuskaudelta, vuoden 2002 MM-kisoista. ”Olimme ennen kisoja suoraan sanoen huonoja, en edes yritä kiistää sitä. Emmekä me MM-hopeasta huolimatta olleet missään nimessä maailman toiseksi paras joukkue. Vaatisi melkoista pokeria edes väittää sellaista.”

Saksa on jalkapallomaailman paras pudotuspelijoukkue. Maa on Euroopan mitalitaulukon ylivoimainen ykkönen. Vuosina 1980-2010 Saksa voitti arvokisoista enemmän mitaleita kuin mikään muu Euroopan maa. Itse asiassa se voitti tuona aikana yhtä paljon mitaleita kuin kaksi seuraavaksi menestyneintä maata (Ranska ja Italia) yhteensä.

Saksa voi joskus kompastua alkulohkoon (näin kävi esimerkiksi EM-kisoissa 2000 ja 2004), mutta pudotuspeleihin päästyään joukkue on kuin kala vedessä. Saksalaisten pudotuspelien voittoprosentti vuosilta 1996-2010 on kova: 72! Kovempaan prosenttiin ylsi tarkasteluaikana vain Ranska, joka voitti 78,5 prosenttia pudotuspeleistään.

Näiden voittoprosentin suuruuden ymmärtääkseen sitä pitää verrata muiden suurina pidettyjen jalkapallomaiden vastaaviin. Englannilla vastaava prosentti oli 33, Portugalilla 45,5, Hollannilla tasan 50 ja Italiallakin 64.

Mikä sitten on saksalaisten salaisuus? Ensimmäisen tekijän Völler kertoi jo aiemmin. Saksa osaa voittaa huonolla pelillä – ja se osaa voittaa myös hyvällä pelillä (vai muistaako kukaan pudotuspeliottelua, jossa Saksa olisi ollut parempi ja silti hävinnyt?). Toinen syy on se, että saksalaiset hallitsevat rangaistuspotkukilpailut. Noin 30 prosenttia arvokisojen pudotuspeleistä ratkaistaan rankkareilla. Saksalaisilla on pilkkukisoissa kohta 30 vuotta kestänyt voittoputki.

Pudotuspelien merkitystä joukkueen menestykseen arvokisoissa ei voi liioitella. Otetaan esimerkiksi Espanja, joka alisuoritti pitkään arvokisoissa. Espanjalaisten huonoon menestykseen oli yksinkertainen syy: joukkue ei pärjännyt pudotuspeleissä.

1988-2006 joukkueelta jäi väliin vain yhdet arvokisat (1992), mutta silti Espanja voitti tuona aikana vain kaksi arvokisojen pudotuspeliottelua. (Sveitsin 1994 ja Irlannin 2002). Vuosina 1996-2006 Espanjan pudotuspelien voittoprosentti oli vaivaiset 20.

Vuonna 2008 kaikki kuitenkin muuttui. Nyt Espanja on voittanut arvokisoissa seitsemän pudotuspeliä peräkkäin, mikä sivuaa Ranskan ja Brasilian aiemmin tekemää ennätystä.

Silti Espanjaan ja Saksaan pätevät erilaiset lainalaisuudet. Espanja voittaa arvokisoissa, jos se on paras joukkue. Saksa voittaa, jos se on paras, mutta se voi voittaa myös, vaikkei se olisikaan. Se ei aina riitä mestaruuteen, mutta useimmiten se riittää hyvin pitkälle.

PS. Arvokisojen todellinen tilastokummajainen on Kreikka. Kreikkalaiset ovat selviytyneet arvokisoissa jatkopeleihin vain kerran – ja silloin tuloksena oli sensaatiomainen mestaruus. Kreikka onkin ainut maa, joka on voittanut kaikki arvokisojen pudotuspeliottelunsa. Ja minkäsmaalainen joukkueen valmentaja Otto Rehhagel oikein olikaan… (Kreikkalaiset saavat kantaa erikoista ennätystään vielä pitkään, sillä jatkopeleihin joukkueella on tuskin asiaa nytkään.)


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: