Kirjoittanut Lari Vesander | tammikuu 5, 2012

Veikkausliigan ikäanalyysi osa 2: Minne katosivat Tuomas Peltosen sählykaverit?

Veikkausliiga-joukkueissa ei ole poikkeuksellisen paljon nuoria pelaajia, mutta niissä on poikkeuksellisen vähän kokeneita ja parhaassa iässään olevia jalkapalloilijoita. Heitä on lähes 40 vähemmän kuin kolme vuotta sitten.

Kaikki alkaa jostain. Tämä ikätutkimus alkoi Hongan maalivahdin Tuomas Peltosen lausahduksesta Veikkausliigan verkkosivuilla: ”Pelasimme keskiviikon treeneissä salibandyä nuoret vastaan vanhat. Meidän vanhojen puolella oli mukana 1991-syntyneitä.”

Oikeastaan koko talvikauden on puhuttu siitä, että kaikkia joukkueita täytyy nuorentaa taloudellisista syistä. Peltosen kommentin jälkeen aloin miettiä, voisivatko joukkueet olla jo historiallisen nuoria.

Tuumasta toimeen

Kaivoin esiin Veikkausliigan joukkueiden nykyisen sopimustilanteen FutisForum2:lta ja aloin selvittää pelaajien ikiä. Parin tunnin päästä käsissäni oli numerofaktaa. Vajaasta 200 sopimuspelaajasta 56 oli syntynyt vuonna 1991 tai myöhemmin.

Tämä tarkoitti, että 28 prosenttia sopimuspelaajista oli 20-vuotiaita tai sitä nuorempia. Mutta olisiko se paljon vai vähän? Tarvitsin vertailutietoa. Kaivoin esiin kausien 2005 ja 2009 ennakkolehdet ja aloin tilastoida pelaajien syntymävuosia.

Parin tunnin päästä käsissäni oli jälleen faktoja. Kauden 2009 alussa sopimuspelaajia oli 324. Heistä 107 oli syntynyt vuonna 1988 tai myöhemmin. Nuorukaisten prosenttiosuus sopimuspelaajista oli 33. Kaudella 2005 oltiin vielä nuorekkaampia. 338 sopimuspelaajasta 126 oli ollut kautta edeltävässä vuodenvaihteessa korkeintaan 20-vuotias. Se tarkoitti peräti 37 prosenttia pelaajista.

Oli selvää, että vastaus aiempaan kysymykseeni oli ei. Seitsemän vuotta sitten korkeintaan 20-vuotiaiden pelaajien osuus joukkueissa oli kolmanneksen suurempi kuin nykyään. Todennäköisesti nuorten määrä tulisi kasvamaan vielä ennen kauden alkua, mutta historiallisesta ilmiöstä ei voinut puhua.

80 kadonnutta pelaajaa

Kärsikö vuonna 1977 syntynyt Peltonen sitten vain sukupolvien välisestä kuilusta? Tai oliko kyse siitä, että Hongan kokeneemmat pelaajat ovat laiskoja käymään harjoituksissa? Ei välttämättä. Tutkimuksessa selvisi, että vaikka nuoria ei ollut aiempaa enemmän niin kokeneita pelaajia oli toden totta aiempaa vähemmän.

Pelaajia ylipäätään oli aiempaa vähemmän. Vuonna 2005 Veikkausliigan joukkueissa oli kauden alussa yhteensä 338 pelaajaa. Viime kauden alussa heitä oli enää 273. Joukkuemäärä oli toki pudonnut 14:stä 12:een, mutta myös joukkueiden ringit olivat pienentyneet reilusta 24 pelaajasta vajaaseen 23 pelaajaan. Ero vaikuttaa pieneltä, mutta on varsin merkittävä. Varsinkin, kun pelimäärät ovat kasvaneet liigassa 27 prosentilla.

Eikä mikään viittaa siihen, että pelaajamäärät olisivat kääntymässä kasvuun. Päinvastoin. Joukkueilla on tällä hetkellä lähes 80 sopimusta vähemmän kuin viime kauden alussa. Sitä eroa ei kurota kiinni ennen kauden alkua.

Kuten ei kurota myöskään liigassa vallitsevaa sukupolvien välistä kuilua, josta Peltonen varmasti hieman kärsii. Tänä vuonna 35 vuotta täyttävä Peltonen on joukkueensa ikänestori. Jos Hongan toinen 70-luvulla syntynyt pelaaja Sampo Koskinen ei ole paikalla, Peltosen lähin ikätoveri on Dudu. Heillä on kahdeksan vuotta ikäeroa.

1970-luvulla syntyneille on tullut viime vuosina liigassa luultavasti yhtä iäkäs olo kuin 1950-luvulla syntyneellä duunarilla. Vuonna 2005 Veikkausliigassa pelasi (kauden alussa) 110 1970-luvulla syntynyttä. Vuoteen 2009 mennessä luku oli pudonnut 52:een. Nyt heitä on jäljellä enää 11 ja heistä kuusi on Peltosen tavoin maalivahteja. 1970-luvulla syntyneet kenttäpelaajat, jolla on sopimus Veikkausliigan joukkueen kanssa pystyy laskemaan tällä hetkellä yhden käden sormilla. (Tilanne muuttuu hieman, jos Aki Riihilahti ja Jari Litmanen päättävät jatkaa, mutta ei niin paljon, että varpaat pitäisi ottaa avuksi.)

Parhaassa iässä lopettaneet

Kyse ei ole pelkästään Kekkosen valtakaudella syntyneistä. Vuonna 1985 syntyneiden liigapelaajien määrä on pudonnut seitsemässä vuodessa 77 prosentilla. Parikymppisinä lupauksina heistä kelpasi liigajoukkueelle 39. Muutama vuosi myöhemmin 85-vuosikerrasta 27 löysi itsensä liigasta. Nyt kasivitoset ovat 26-vuotiaina parhaassa peli-iässään tai vasta tulossa siihen, mutta juuri kukaan ei halua heitä. Heistä vain yhdeksän on tehnyt sopimuksen liigaseuran kanssa.

Eikä tämä heijastu vain yhteen vuosikertaan vaan kaikkiin yli 25-vuotiaisiin pelaajiin. Heissä on käynyt todellinen kato. Kaudella 2005 liigajoukkueessa pelasi 82 futaajaa, jotka olivat täyttäneet edellisenä vuonna 26-31 vuotta. Heitä voisi kutsua vaikka pelaajiksi parhaassa iässä (PPI). Neljä vuotta myöhemmin PPI-futaajia oli liigassa 74. Tällä hetkellä heitä, vuosina 1980-85 syntyneitä pelaajia olisi vain 45.

Kun tähän lasketaan päälle ne 11 futaria, jotka ovat syntyneet 1970-luvulla, saadaan vähintään 26-vuotiaiden sopimuspelaajien lukumäärä: 56. Se on vähän. Se on 40 pelaajaa vähemmän kuin kauden 2005 alussa – ja 38 pelaajaa vähemmän kuin kauden 2009 alussa.

Ei ihme, että Tuomas Peltonen tuntee itsensä hieman iäkkääksi. Joulukuussa hän jaksoi olla Veikkausliigan sivuilla vielä positiivinen ja sanoi nuorten kanssa treenaamisen nuorentavan häntä itseäänkin. Tällä viikolla hän ei ollut Kymppipaikka.fi-sivuston jutussaan yhtä toiveikas.

”Kulujen karsiminen on ollut niin rankkaa, ettei pelkästään uransa viimeisiä vuosia pelaavia, kallispalkkaisia ja pitkälle yli kolmikymppisiä pelaajia ole heitetty pihalle. Kauteen 2011 sopimuksensa päättäneillä yli 25-vuotiailla pelaajilla on suuria vaikeuksia työllistyä”, Peltonen kirjoitti.

Hän ei silti hän ole Hongassa mitenkään poikkeuksellisessa ympäristössä. Päinvastoin, espoolaisten sählyrinki on kuin läpileikkaus tämänhetkisestä keskiverrosta liigajoukkueesta. Kokeneille pelaajille on tarjolla aiempaa vähemmän työpaikkoja, eikä asiaan ole tulossa muutosta.

Peltonen tietää tämän itsekin. ”Kansallisen pääsarjamme kehitys ei ole Palloliiton Visio 2020:n mukaista, pikemminkin suunta on ollut viime vuosina alaspäin. Veikkausliiga on lähitulevaisuudessa entistä nuorempien ja halvempien pelaajien temmellyskenttä. Nämä tosiasiat pitää jokaisen hyväksyä.”

Mutta miten tähän tilanteeseen on päädytty? Siitä lisää seuraavassa jutussa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: