Kirjoittanut Lari Vesander | helmikuu 9, 2012

Capello poistui voittajana

Fabio Capellolla oli Englannin maajoukkuevalmentajana ylivoimainen voittoprosentti, mutta kuinka käy hänen perinnölleen?

Kun Fabio Capello ilmoitti tänään eroavansa päävalmentajan paikalta, Englannin maajoukkue ei menettänyt ainoastaan päävalmentajaa. Se menetti kaikkien aikojen menestyksekkäimmän päävalmentajansa.

Englanti voitti Capellon neljä vuotta kestäneellä aikakaudella 67 prosenttia peleistään. Kukaan Capellon edeltäjistä ei ollut yltänyt voittoprosentissa kuin 60:een.

Kenties voittojakin merkittävämpää oli tapa, jolla ne tulivat. Viimeistään Capellon aikakaudella Englannin maajoukkueessa lopetettiin päätön pallon perässä juoksentelu ja alettiin pelata kunnollista eurooppalaista jalkapalloa. Hänen aikanaan Englannista tuli eurooppalainen maajoukkue.

Capellon selän katkaisi lopulta Englannin jalkapalloliiton päätös viedä John Terryltä kapteeninnauha. Capello arvosteli ratkaisua julkisesti ja teki asiasta lopulta omat johtopäätöksensä. Kokenut mestarivalmentaja ei suvainnut sitä, että ulkopuoliset tahot puuttuivat hänen joukkueensa sisäisiin asioihin.

Tietyllä tavalla Capellon reaktio oli odotettu. Hän on auktoriteettivalmentaja, joka ei katso hyvällä sitä, että hänen arvovaltaansa nakerretaan – oli asialla sitten seurajohtaja, pelaaja tai liittopomo. Reaktion rajuus oli kuitenkin yllättävä. Voi olla, että eroaminen tarkoitti myös Capellon valmentajauran loppua. Hän täyttä tänä vuonna 66 ja on aikaisemmin vihjannut haluavansa lopettaa uransa valmentamalla samaa maajoukkuetta, jota vastaan hän teki vuonna 1973 Wembleyllä maalin.

Mutta jos Capello haluaa jatkaa, hänelle löytyy varmasti ottajia. Monet seurajoukkueet olisivat valmiita antamaan paljon saadakseen penkkinsä päähän miehen, joka on voittanut 16 seurajoukkuekaudellaan yhdeksän mestaruutta. (Kaikki muut Englannin maajoukkuevalmentajat ovat muuten voittaneet yhteensä 10 mestaruutta.)

Spekulointi Capellon seuraajasta käy jo villinä. Huhumyllyn ennakkosuosikki on Tottenhamin valmentaja Harry Redknapp, joka vapautettiin aiemmin tänään veronkiertosyytteistä. Mutta olisiko peribrittiläinen Redknapp oikea mies jatkamaan Capellon työtä? Haluaisiko hän sitä edes? Jossain vaiheessa varmasti, mutta juuri nyt Tottenham on kiinni Mestareiden liigan paikassa.

Seuraavaksi alhaisimman kertoimen vedonlyöjiltä saa alle 21-vuotiaiden maajoukkuevalmentaja Stuart Pearce. Pearce on jo valmiiksi liiton leivissä ja olisi siksi kaikkein helpoin värväys. Todennäköisesti hän onkin puikoissa, kun Englanti kohtaa Hollannin kuun viimeisenä päivänä. Mutta osaako kukaan oikeasti nähdä Pearcea penkin päässä kesän EM-kisoissa? Jos kisat päättyisivät Pearcen alaisuudessa aikaiseen kotimatkaan, liittopomojen päitä vaadittaisiin vadille, koska he menivät valmentajaa valittaessa sieltä missä aita oli matalin.

Kaksi seuraavaa nimeä ovat sitten hyvin mielenkiintoisia. Otetaan ensin Roy Hodgson. Hodgson on kokenut maajoukkueluotsi ja, Capellon tavoin, pragmaatikko. Hän olisi varmasti valmis hyppäämän maajoukkueen puikkoihin lyhyelläkin varoitusajalla. West Bromwichkin olisi luultavasti valmis luopumaan luotsistaa pienellä kompensaatiolla.

Nimekkäin mies valmentajaspekulaatioissa on kuitenkin Jose Mourinho. Chelseassa(kin) loistavaa jälkeä tehnyt portugalilainen on tunnetusti onneton Madridissa, ja on jo kertonut sekä lähetävänsä Espanjansta kauden jälkeen että halajavansa takaisin Englantiin. Mourinho olisi Capellon tapaan kovimman luokan ulkomaalaisvärväys, joka pitäisi huolen siitä, että maajoukkue jatkaisi kansainvälistymistään.

Täydellinen valinta, siis? Ei sittenkään. Mourinhon mahdollisuudet torpedoi todennäköisesti hänen teräväkielisyytensä. Maajoukkuevalmentajan pesti on diplomaattivirka, jossa ei ole varaa skandaaleihin. Jalkapalloliitot pelkäävät harvaa asiaa yhtä paljon kuin huonoa julkisuutta. Kohuotsikoiden pelko esti aikoinaan Brian Cloughin maajoukkuepestin – ja jos englantilainen menestysluotsi jätetään valitsematta huonon julkisuuden pelossa, niin todennäköisesti ulkomaalaisen huippuvalmentajan kanssa menetellään samalla tavoin.

Äkkiseltään näyttäisikin siltä, että FA:lla on kaksi varteen otettavaa kandidaattia: Redknapp ja Hodgson. Mutta mukaan voisi heittää vielä kolmannen jokerin. Guus Hiddink on juuri sellainen valmentaja, joka on tottunut tulemaan tällaisessa tilanteessa hätiin. Hiddink on monet arvokisat menestyksekkäästi kokenut kosmopoliitti, hän tuntee vanhana Chelsea-luotsina englantilaisen jalkapallon ja maajoukkueen pelaajat, eikä taatusti järjestä skandaaleja.

Jalkapalloliitolla riittää nyt paljon mietittävää, sillä päävalmentajan valinta ratkaisee Englannin suunnan. Pahimmassa tapauksessa se voi romuttaa Capellon aikakauden perinnön. Parhaassa tapauksessa se taas auttaa jatkamaan italialaisen viittoittamalla voitokkaalla tiellä.

FA järjesti torstaina lehdistötilaisuuden, jossa se vahvisti Pearcen hoitavan Hollanti-ottelun.

Mainokset

Responses

  1. Hyvä teksti, mutta…

    ”mutta juuri nyt Tottenham pärjää hyvin Euroopassa ja on kotimaassa kiinni Mestareiden liigan paikassa.”

    Ei Tottenham kyllä Euroopassa kovin hyvin pärjää, kun putosi Eurooppa Liigastakin jo alkulohkovaiheessa… muuten toki menee varsin mukavasti.

  2. Kiitokset tarkkaavaisuudesta ja pahoittelut asiavirheestä. Nämä ovat näitä kiirekirjoittamisen kirouksia, kun ei ehdi ennen nukkumaanmenoa tarkistamaan kaikkia faktoja.

    Pointti on tosiaan siinä, että Tottenhamillla ja Redkanappilla menee nyt hyvin. Jopa niin hyvin, että ehkä ensimmäistä kertaa urallaan maajoukkuepesti voisi olla Redknappille jopa askel taaksepäin.

    Hän ja Hodgson ovat kuitenkin sellaisia valmentajia, että he suostuvat maajoukkueen peräsimeen, jos heitä kysytään. Voi olla, että esimerkiksi Hiddink käy hoitamassa arvokisat, mutta viimeistään syksyllä maajoukkueen perässä on engelmasnni.

  3. Financial Timesin Simon Kuper on ehtinyt myös kirjoittamaan Capellon lähdöstä. Hänen tulkintansa oli se, että Capello lähti, koska ei uskonut Englannin voivan voittaa EM-kisoja.

    Ajatusketjussa on järkeä. FA:n ratkaisun jälkeen Capello olisi tarvinnut syyn jäädä (= realistiset menestymismahdollisuudet), eikä hän löytänyt sellaista. Jos Capello olisi tosissaan uskonut, että hänen joukkueensa pystyy tuomaan kesällä pokaalin kotiin, hän olisi löytänyt luultavasti toisen keinon pointtinsa tekemiseen.

    Nyt FA:n puuttuminen joukkueen sisäisiin asioihin tarjosi Capellolle mahdollisuuden poistumiseen ja hän käytti sen.

  4. Mourinhon tunnettu surkeus Madridissa lienee jotain toimittajan hassuttelua, joka ei minulle aukea.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: