Kirjoittanut Lari Vesander | huhtikuu 4, 2012

Budjetin pienentäminen on viisautta

Veikkausliigan joukkueet eivät tee enää entisenlaisia tappioita, koska ne ovat pienentäneet rajusti budjettejaan. Tosin poikkeuksiakin löytyy, ja niistä yksi on erityisen huolestuttava.

Ensin hyvät uutiset. Suomalaiset liigaseurat toimivat paria poikkeusta lukuun ottamatta fiksummin kuin pitkään aikaan.

Tämä selviää sekä seurojen tuloksista että tulevan kauden budjeteista. Monilla seuroilla tulokset näyttävät paremmilta kuin vuosiin. Erityisen hyvältä näytti HJK:n tekemä 1,5 miljoonan euron voitto.

HJK:n voittojen ansiosta liigajoukkueiden tähän mennessä ilmoittamat tulokset jäävät yhteensä 143 000 euroa plussan puolelle. Inter Turun lukema vetää kokonaistuloksen vielä miinukselle, mutta liigajoukkueiden suunta on silti oikea. Muutaman vuoden takaisista miljoonatappioista on päästy eroon.

Suurin syy liigajoukkueiden tappioiden kutistumiseen on se, että ne käyttävät yhä vähemmän sellaista rahaa mitä niillä ei ole. Liigaseurat tekevät pienempiä tappioita, koska ne operoivat pienemmillä budjeteilla.

Vuonna 2009 kahdentoista suurimman liigajoukkueen ilmoitetut budjetit olivat yhteensä 17,28 miljoonaa euroa. Nyt sama summa on 13,76 miljoonaa. 3,5 miljoonan euron pudotus tarkoittaa sitä, että liigajoukkueet käyttävät nyt kautta kohti keskimäärin 300 000 euroa vähemmän kuin kolme vuotta sitten.

Iso osa tästä säästöstä on tehty joukkueiden pelaajabudjeteista. Kun 12 suurimman pelaajabudjetin keskiarvo kaudella 2009 oli 671 179 euroa, niin tällä kaudella se on 522 750 euroa. Liigajoukkueiden budjetit ovat pienentyneet kolmessa vuodessa keskimäärin 22 prosentilla eli noin 150 000 eurolla.

Leikkausluvusta saa halutessaan vieläkin suuremman, jos siitä jättää pelaajabudjettiaan kasvattaneet JJK:n ja KuPSin pois. Jäljelle jääneet kymmenen liigaseuraa käyttivät vuonna 2009 pelaajabudjettiin keskimäärin 678 720 euroa. Nyt vastaava luku on 502 300 euroa.

Kolmessa vuodessa pudotusta on tapahtunut 176 420 euroa per joukkue. Se tarkoittaa, että pelaajabudjetteja on leikattu näissä seuroissa kesimäärin 26 prosentilla.

Joissain seuroissa leikkaukset ovat olleet tosin huomattavasti suurempia. Neljä seuraa ovat leikanneet pelaajabudjetistaan yli puolet pois muutaman vuoden takaisista huippukausista.

Ne ovat tehnet niin, koska niiden on ollut pakko.  Muuten ne kuolisivat pois. Mistä päästäänkin huonoihin uutisiin.

Hengenvaarallista leikkiä

Veikkausliiga on hengenvaarallinen sarja. Kahden vuosikymmenen aikana kolmannes Veikkausliigassa pelanneista seuroista on ehtinyt lopettaa edustusjoukkuetoimintansa.

Näillä seurakuolemilla on yhteinen nimittäjä. Ne todistavat, että varmin ja oikeastaan ainut tapa tappaa jalkapalloseura on ajaa se taloudellisiin vaikeuksiin. Tämä tappomekanismi on hallittu Suomi-futiksessa valitettavan hyvin.

Otetaan muistin virkistämiseksi muutama varoittava esimerkki, joista useimmat ovat ottaneet opikseen:

FC Jazz voitti Veikkausliigan 1993 ja 1996. Kauden 2004 päätteeksi joukkue putosi liigasta. Maaliskuussa 2005 se asetettiin konkurssiin.

FC Jokerit voitti Suomen cupin vuonna 1999. Seuraavana vuonna se sijoittui Veikkausliigassa hopealla. Neljä vuotta myöhemmin sitä ei ollut enää olemassa.

AC Allianssi oli hopealla vuonna 2004. Seuraavana keväänä se voitti toista kertaa peräkkäin Liigacupin. Saman vuoden syksynä joukkue pelasi viimeisen ottelunsa.

Tampere United voitti Veikkausliigan vuosina 2001, 2006 ja 2007. Jälkimmäisellä kaudella United voitti myös Suomen cupin. Seurasta kaavailtiin Suomen Rosenborgia. Sen sijaan se asetettiin konkurssiin kesäkuussa 2011.

Esimerkeistä paistaa huonon taloudenpidon lisäksi seurajohtajien yleinen harhaluulo: se, että menestys takaisi seuralle tulevaisuuden. Tämä virhearvio on tehty monessa toimistossa kohtaloikkain seurauksin.

Jo Tampere Unitedin esimerkki todistaa, että menestys ei tuo onnea eikä takaa kuolemattomuutta. Pikemminkin asia on päinvastoin. Menestyksen tuoma vauhtisokeus on usein nopein reitti jalkapalloseurojen hautausmaalle.

Menestyksen hintaa pystyy lukemaan myös nykyisten liigaseurojen pelaajabudjeteista. Neljä aiemmin mainitsemaani, pelaajabudjettinsa puolittanutta seuraa ovat Haka, Honka, MyPa ja TPS. Ne kaikki ovat menestyneet lähimenneisyydessä mainiosti, mutta se ei ole taannut niille mitään.

Tämä seurakvartetti on leikannut pelaajabudjettiaan muutamassa vuodessa 55-57 prosenttia. Niiden leikkausten ansiosta nämä seurat pelaavat Veikkausliiga tulevallakin kaudella.

Jyväskylän JJK on sen sijaan nostanut samassa ajassa pelaajabudjettiaan 70 prosentilla (470 000 eurosta 800 000 euroon). Se on tehnyt näin jatkuvista taloudellisista tappioista huolimatta. JJK on tehnyt kolmen viime kauden aikana yhteensä 900 000 euron tappiot.

Silti seuran toimitusjohtaja Joni Vesalainen puhuu Eurooppaliigan lohkovaiheesta ja HJK:n haastamisesta. Tuntuu siltä, että vastaava yhtälö on nähty suomalaisessa liigafutiksessa aivan liian monta kertaa aikaisemminkin. Aikaisemmat esimerkit ovat osoittaneet mitä tällaisen tien päästä löytyy – ajoi tietä sitten miten kovaa tahansa.

Toisesta pelaajabudjetin kasvattajasta, KuPSista en sen sijaan ole huolissani. Ensimmäinen syy tähän on se, että kuopiolaisten pelaajabudjetti on edelleen liigan keskiarvoa pienempi: 450 000 euroa. Toinen syy on se, että seuralla on tukenaan omistaja Ari Lahden tarjoama rahoitus.

On totta, että KuPS teki viime ja toissa kaudellakin JJK:takin suuremmat tappiot. Tappion tekeminen on aina riski, mutta Lahden ansiosta tuo riski on KuPSin kohdalla ”pelkkää” rahaa. Tilanne on sama useimmilla jalkapallojoukkueilla ympäri maailmaa. Ne tekevät tappiota, mutta niiden olemassaolo ei ole silti vaakalaudalla.

Suomessa tätä luksusta on tarjolla vain muutamalle seuralle, eikä JJK ole onnekkaiden joukossa. JJK pelaa tavallaan samaa peliä kuin KuPS, mutta sen panokset ovat aivan toisenlaiset. Ne ovat kohtuuttomat.

Mitä pikemmin JJK ymmärtää oman kuolevaisuutensa, sitä paremmat mahdollisuudet sillä on Tampere Unitedin, AC Allianssin ja FC Jokereiden kohtalon välttämiseksi.

Seurojen pelaajabudjetin kehittyminen 2009-2012

Radikaali, yli 50 prosentin leikkaus:
Haka -57%
MyPa -56%
TPS -56%
Honka -55%

Huomattava, 20-30 prosentin leikkaus:
Lahti -28%
Jaro -26%

Maltillinen, 10-20 prosentin leikkaus:
VPS -18%
IFK M -13%

Lähes huomaamaton, korkeintaan 10 prosentin leikkaus:
HJK -10%
Inter -8%

Nousua mesenaatin tuella:
KuPS +20%

Järjetöntä nousua jatkuvista tappioista huolimatta:
JJK +70%


Responses

  1. Hyvää analyysiä. Kivaahan se olisi, että rahaa liikkuisi Suomifutiksessa enemmänkin, mutta realismi on parasta. Mikäänhän ei ole niin kauheaa, kun oman jengin päätyminen seurojen hautausmaalle. Sitä fiilistä ei toivoisi edes pahimmalle vihamiehelleen..

  2. Harvinaisen totta. Seurakuolemia ei toivo kukaan.

    Suomalaisessa jalkapalloilussa aletaan ehkä vihdoin ja viimein ymmärtää, että budjetti ei ole ensisijaisesti se rahamäärä joka pitää käyttää vaan rahamäärä joka pitää saada haalittua kasaan.

    Ja sen sanon vielä, että JJK:n lisäksi olen hieman huolestunut myös Jaron yli miljoonan euron kokonaisbudjetista. Toivottavasti tietävät Pietarsaaressa mitä ovat tekemässä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: