Kirjoittanut Lari Vesander | Touko 7, 2012

Miksi Ristola pelaa laidassa?

Voimahyökkääjä Aleksi Ristolan laitaroolissa on järkeä. Se antaa TPS:lle fyysisen yliotteen vastustajasta sekä laidalle että keskellä.

Yksi alkukauden komeetoista Veikkausliigassa on ollut TPS:n hyökkäääjä Aleksi Ristola. Härkämäinen Ristola on uuden ajan liigapelaaja, joka jaksaa ravata ja vääntää 90 minuuttia ja lisäajat päälle kahdesti viikossa. Tällaiset kaverit ovat 33 pelin liigakaudella kullanarvoisia.

Väsymätön voimanpesä on saanut monet puolustajat epätoivon partaalle, mutta hän on tehnyt sen enimmäkseen laitahyökkääjän tontilta. Turussa onkin ihmetelty, miksi sentteriksi sopiva Ristola pelaa laidassa ja laitahyökkääjä Mika Ääritalo taas keskellä. Kysymys on aiheellinen. Vastauksen saamiseksi meidän pitää miettiä sekä hyökkääjien että heitä vastaan pelaavien puolustajien ominaisuuksia.

Ristola ja Ääritalo ovat molemmat nopeita pelaajia, mutta Ristola on kaksikosta vahvempi. Yleisen käsityksen mukaan voimakkaamman hyökkääjän pitäisi pelata keskellä, koska puolustuslinjassa vahvimmat pelaajat löytyvät yleensä keskeltä ja nopeimmat laidoilta. Monien mielestä Ristolan pitäisi painia toppareiden kanssa, koska hän jaksaisi sitä Ääritaloa paremmin.

Tilanteen voi kuitenkin kääntää myös toisin päin. Miksi laittaa voimakas Ristola vääntämään vahvojen keskuspuolustajien kanssa, kun hänet voi laittaa laitaan, jossa hänellä on fyysinen etu heiveröisiin pakkeihin nähden? Keskushyökkääjä pelaa yleensä vastustajan kookkaimpia ja voimakkaimpia pelaajia vastaan. Toppareiden kanssa väänettäessä Ristolan vahvuus ei pääse oikeuksiinsa, laidalla tilanne on toinen.

Lisäksi viimeistely ei ole Ristolan vahvuus. Hän tarvitsee maalia kohden 4-5 hyvää paikkaa. Haluaako joukkue todella jättää päävastuun maalien tekemisestä tällaisen pelaajan harteille?Ääritalo on kaksikosta tehokkaampi, ja ehkä myös hivenen nopeampi. Hän pääsee keskushyökkääjänä pelaamaan järjestään itseään hitaampia pelaajia vastaan.

Ristolan ollessa laidassa ja Ääritalon keskellä kummallakin pelaajalla on fyysinen yliote vastustajastaan. Ristolalla voimansa vuoksi, Ääritalolla taas nopeutensa. Siksi härkämäisen Ristolan peluuttamisessa laidassa on järkeä.

Toki TPS voisi pelata vielä enemmän kaksikon vahvuuksien kautta. Joukkue lähettää Ääritalolle edelleen aivan liikaa korkeita kukkupalloja, joista tämä joutuu taistelemaan kookkaampia toppareita vastaan. Periaatteessa Ääritalo pärjää näissäkin väännöissä kelvollisesti, mutta hän ei ole target-hyökkääjä eivätkä hänen ominaisuutensa pääse esille, kun hän joutuu pelaamaan pitkiä aikoja selkä maaliin päin. Kaaripallojen sijaan Tepsin pitäisi pelata Ääritalolle enemmän juoksupalloja vastustajan puolustuslinjan taakse.

Ristolan ja Ääritalon epätavallinen roolittaminen antaa TPS:lle edun, mutta saadakseen siitä maksimaalisen hyödyn, sen pitäisi muuttaa hyökkäystapaansa vähemmän vääntäväksi. Jos valmentaja Marko Rajamäki saa joukkueensa pelaamaan sekä Ristolan että Ääritalon vahvuuksien kautta, turkulaisia on todella vaikea pysäyttää.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: