Kirjoittanut Lari Vesander | kesäkuu 13, 2012

Opasmaan kuolema

Saksan jyrätessä Hollantia on hyvä muistella oranssipaitojen lähihistoriaa. Se on erikoinen matka moraalisista voittajista moraalittomiksi häviäjiksi.

Vuoden 2010 MM-finaalin jälkeen englantilainen kirjailija Nick Hornby teki tunnustuksen: ”En muista, että olisin koskaan elämässäni toivonut Hollannin tappiota, en edes silloin kun se pelasi Englantia vastaan – sitten tuli sunnuntai-ilta.”

Hollannin päävalmentaja Bert van Marwijkin oli päätellyt ennen finaalia, ettei joukkue pärjäisi perinteisellä pallonhallintapelillä vielä parempaa pallonhallintapeliä pelaavaa Espanjaa vastaan. Niinpä hollantilaiset yrittivät potkia ja pelotella pieniä espanjalaisia parhaansa mukaan. Väkivaltaisuuksien huipentuma nähtiin, kun Nigel de Jong upotti nappulansa karatepotkulla Xabi Alonson rintaan.

Viimeistään tuona iltana Hollannin maajoukkue muuttui moraalisista voittajista moraalittomiksi häviäjiksi. Saman kaltainen tapaus oli sattunut jo vuoden 2006 MM-kisoissa, kun hollantilaiset yrittivät potkia Cristiano Ronaldon ja muut portugalilaiset pelikyvyttömiksi. Tuolloin portugalilaiset lähtivät kuitenkin sikailuun mukaan, ja useimmat uskoivat, että kyse oli vain yksittäisestä poikkeuksesta.

MM-finaalin jälkeen ei kuitenkaan voinut puhua enää sattumasta. Hollanti oli tehnyt harkitun valinnan, joka sai monen futisromantikon tuntemaan olonsa petetyksi. Oranssipaidat olivat 1970-luvulta lähtien tulleet tutuiksi totaalisesta jalkapallostaan, jonka valmentaja Rinus Michels ja kapteeni Johann Cruyff veivät Barcelonaan.

Loppu on historiaa. 30 vuotta Michelsin ja Cruyffin huippupäivien jälkeen hollantilainen jalkapalloilu oli vihdoin valloittanut maailman. Maailmanvalloituksesta olivat kuitenkin vastanneet katalaanit ja espanjalaiset. FC Barcelona oli maailman paras seurajoukkue ja Espanja maailman paras maajoukkue.

Hollanti oli puolestaan ajautumassa täysin toiseen suuntaan. Muutos oli saanut alkunsa syyskuussa 2001. ”Syyskuun ensimmäisenä päivänä Oranje hävisi Dublinissa Irlannille ja jäi rannalle MM-kisoista. Vain 10 päivää myöhemmin syyskuun 11. päivän hyökkäykset pakottivat hollantilaiset miettimään perinteisen liberaalin politiikkansa uusiksi”, toimittaja Simon Kuper muistelee. Juuri suvaitsevainen politiikka oli saanut hollantilaiset puhumaan maastaan ylpeästi: Nederland – Guijsland (Hollanti – opasmaa).

Hollanti mietti uusiksi myös jalkapallonsa. Vuosikymmenet pelillisen kauneuden nimeen vannonut maa halusi nyt voittaa. Hollantilaiset tajusivat, ettei loputon syöttely avannut enää puolustuksia. Niinpä he alkoivat keskittyä asiaan, joka tunnetaan koripallossa turnoverina: hetkeen jolloin joukkue menettää pallon. Muutos kesti seitsemän vuotta, mutta lopulta vuoden 2008 EM-kisoissa Hollanti pelasi 4-5-1 ja teurasti suunnanmuutospelillään Italian ja Ranskan. Lopulta joukkue hävisi kuitenkin uuden hollantilaisen jalkapalloilun isän Guus Hiddinkin valmentamalle Venäjälle.

EM-kisojen jälkeen hollantilainen jalkapalloilu siirtyi viimeisimpään vaiheeseensa, joka tiivistyi hyvin Niken MM-kisoja edeltäneen mainoskampanjan iskulauseisiin. Sloganit olivat täynnä taisteluhuutoja kuten ”Onnenkyyneleet on tehty hiestä” ja ”Jalkapallo ei ole totaalista ilman voittoa”. Maajoukkueen paidantoimittaja aavisti täydellisesti mitä oli tulossa.

”16 miljoonan asukkaan mahdollisuudet arvokisojen voittamiseen ovat tilastollisesti pienet. Van Marwijk uskoi, että Hollanti onnistuisi Etelä-Afrikassa, ja hänen toimintatapansa unohdettaisiin”, Kuper arvioi. Näin ei kuitenkaan käynyt.

David Winner, joka kirjoitti Brilliant Orange -kirjan kauniina rakkauden tunnustuksena vanhalle hollantilaiselle jalkapalloilulle totesi MM-finaalin olevan ymmärrettävissä parhaiten jungilaisena peilinä: ”Hollanti hävisi MM-finaalin aidommalle versiolle paremmasta itsestään. Nykyään Espanja on se, joka pelaa hollantilaista jalkapalloa.”

Eikä kyse ole pelkästään Espanjasta. Myös Saksa pelaa nykyisin hollantilaista jalkapalloa, ja se tekee sen paremmin kuin Hollanti. Kun joukkueet kohtasivat tänään Hollanti yritti pelata kauniimmin kuin MM-finaalissa, mutta jäi auttamatta saksalaisten jalkoihin. ”Kun saksalaiset, jolla on kuusinkertainen määrä rekisteröityjä pelaajia meihin verrattuna, oppii pelaamaan kuin me, olemme tuhoon tuomittuja”, Simon Kuper kirjoittaa. Tuho on tosiaan lähellä. Jos Hollanti ei voita viimeisessä alkulohko-ottelussaan Portugalia, se jää arvokisoissa alkulohkoon ensimmäistä kertaa 32 vuoteen.

Hollannissa uskotaan maan olleen niin avoin, että kaikki mikä teki siitä ainutlaatuisen on nyt globalisoitu pois. Jalkapallo-osaaminen on viety maailman ääriin ja jopa hollanninkieli hiipuu, kun yliopistoissa ja yrityksissä puhutaan koko ajan enemmän englantia.

”Useimmat sukupolveni edustajat eivät usko, että Hollannin pitäisi olla muiden maiden joukossa valonkantaja tai opasmaa”, 43-vuotias Kuper kirjoittaa ja toteaa maan hyväksyneen jo äärioikeistolaiset poliitikotkin, kuten Koraanin kieltämistä vaativan Geert Wildersin. ”Tämä on johtanut politiikassa samaan erikoiseen muutokseen, joka on jo tapahtunut jalkapallossa. Molemmilla alueilla saksalaiset tuntevat olevansa nyt moraalisesti hollantilaisia parempia.”

”Ollaan tultu tilanteeseen, jossa saksalaiset ovat ne, jotka ovat huolissaan äärioikeistolaisista naapureistaan Hollannista ja Tanskasta. Kentällä ja sen ulkopuolella Hollannin opasmaa-ajat ovat taakse jäänyttä elämää”, Kuper jatkaa.

Hän epäilee Hollannin futiksen loiston päivien olevan taas takana päin, mutta toivoo, että joukkue palaisi vanhaan tyyliinsä. ”Uusi Hollanti on tullut jo tunnetuksi Wildersien maana. Olisi surullista, jos siitä tulisi myös De Jongien maa.”

Pientä vahinkoa on ehtinyt jo tapahtua. Hollanti ei ole pelannut yhtä rumasti kuin kaksi vuotta sitten MM-finaalissa, mutta mikäli joukkue putoaa, harva jää kaipaamaan sitä.

Jutussa on käytetty lähteenä Blizzard-lehden artikkelia The Dutch Style and the Dutch Nation – How the Netherlands’ move away from liberalism is reflected in its football.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: