Kirjoittanut Lari Vesander | kesäkuu 19, 2012

Jalkapallo tarvitsee maaliviivateknologiaa

Ukrainan hyväksymättä jäänyt maali herätti jälleen keskustelun videoiden käyttöönotosta jalkapallotuomaroinnissa. Oma kantani on sama kuin marraskuussa 2009 Thierry Henryn käsivirheen jälkeen: jalkapallo tarvitsee sekä teknologiaa että päätyrajatuomareita.

Hetken aikaa näytti jo siltä, että teknologia voitaisiin korvata lisäämällä erotuomareiden määrää. Tiistaihin saakka EM-kisojen päätyrajatuomarit olivat hoitaneet hankalat maaliviivatilanteet täydellisesti. Portugali ei saanut maalia, kun Pepen laukaus kimposi rimasta viivalle. Italia puolestaan sai, kun Antonio Cassanon kuti kävi pikaisesti maalissa.

Pelin jälkeen Italian päävalmentaja Cesare Prandelli kiitteli päätyrajatuomarin toimintaa. ”Ehkä tämä maali on hänen ansiotaan. Jos ylimääräistä tuomaria ei olisi, tätä maalia ei olisi ehkä hyväksytty. Olen nähnyt tapauksia, joissa pallo ylittää maaliviivan selvemminkin, mutta maalia ei hyväksytä.”

Näiden tapausten perusteella oli helppo sanoa, että jalkapallossa on edistytty paljon niistä ajoista, kun Geoff Hurstin veto pomppasi maaliviivan tuntumaan 1966 tai kun Frank Lampardin kaukolaukaus kävi maalissa viime MM-kisoissa.

Muutos on ollut suuri. Aiemmin avustavat erotuomarit olivat parhaassakin tapauksessa yli 30 metrin päässä tilanteesta, josta heidän piti tehdä pikaisesti lopullinen päätös. Ja nämä tilanteet ovat salamannopeita. Eräs entinen Fifa-avustava kertoi minulle kerran liputtaneensa maalin, koska näki pallon ylittäneen kokonaisuudessan “juuri ja juuri” maaliviivan. Myöhemmin avustava näki ottelukoosteen ja huomasi, että pallo oli metrin maalin sisällä.

Tuomio sentään meni virhearviosta huolimatta oikein, mutta kaikki avustavat eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Kaukolaukausten kanssa on voinut käydä niinkin, että avustava on ollut 15-20 metrin päässä päätyrajasta sillä hetkellä, kun pallo on ollut kriittisellä alueella. Sellaiselta etäisyydeltä ja sellaisesta kulmasta luotettavan arvion tekeminen on ollut mahdotonta.

Päätyrajatuomareiden ansiosta kulmat ja etäisyydet ovat olleet vihdoin kohdallaan. Tuomarit ovat päässeet sijoittumaan täydellisesti ja katsomaan noin viiden metrin päästä tilanteita, joista heidän on täytynyt tehdä päätös. Se on suurin parannus, mitä maalien hyväksymisen suhteen on tehty. Tiistain tapahtumat osoittivat kuitenkin, että se ei ole riittävän suuri parannus.

Päätyrajatuomari seisoi viiden metrin päässä maalista. Hän oli täydellisesti sijoittunut, täysin valmistautunut tilanteeseen ja hänen näkökenttänsä oli esteetön. Silti hän ei nähnyt pallon käyvän maalissa. Sille on helppo irvailla, kun katsoo kolmannesta kuvakulmasta tulevaa sopivasti pysäytettyä superslowmotion-hidastusta. Päätyrajatuomarin virhe oli iso, mutta samalla hyvin inhimillinen.

En voinut hidastusta tiiratessani olla ajattelematta entistä Fifa-avustavaa. Se että tuomarit olivat päässeet lähemmäs ja parempaan kulmaan oli helpottanut heidän urakkaansa. Päivänselvät tilanteet saatiin nyt ratkaistua oikein – ja tiukoistakin tilanteista valtaosa. Mutta siitä pidemmälle ei ihmissilmällä päästä. Sen tietää siitäkin, että aiemmin samassa tilanteessa oli jäänyt paitsio liputtamatta. Tuomarointi on aina inhimillistä, mutta maalitilanteissa inhimillisille erehdyksille ei ole sijaa.

Jalkapallo on ehkä maailman kolmanneksi konservatiivisin asia, mutta silti maalitilanteissa on turha raahata epävarmuuden taakkaa vain siksi, että sitä oli pakko raahata 100 tai 40 vuotta sitten. Erotuomarit tarvitsevat apua maalitilanteisiin ja nyt sitä olisi tarjolla. HawkEye-järjestelmä on osoittaunut toimivaksi ja aukottomaksi jo tennis- ja krikettikentillä. Nyt on aika tuoda se suurimmille jalkapallokentille.

Joku voi väittää, ettei teknologia kuulu jalkapalloon, mutta hän on väärässä. Erotuomarit käyttävät jo teknologiaa apunaan. Erotuomareilla on radioyhteys avustaviinsa. Vaihdot ja lisäajat näytetään valotauluilla. Tuomarit ovat ottaneet nämä apuvälineet tyytyväisinä vastaan, mutta maaliviivateknologia olisi jotain vielä hyödyllisempää. Se vierittäisi kohtuuttoman taakan pois tuomariston harteilta.

Mutta vaikka maaliviivatekniikka otettaisiinkin käyttöön, niin päätyrajatuomareillekin on edelleen käyttöä – eikä pelkästään niillä areenoilla, joilla kalliiseen HawkEye-järjestelmään ei ole varaa. Jokainen voi muistella Thierry Henryn käsivirhettä ja pohtia olisiko se mennyt läpi, jos päätyrajalla olisi ollut vielä yksi tuomari.


Responses

  1. Ottamatta kantaa tuohon maalikameraan niin eikö tilanne kuitenkin ollut Ukrainan kohdalla täysin selvä paitsio?

    • Toki. Aivan kuten jutussa sanotaan: ”Siitä pidemmälle ei ihmissilmällä päästä. Sen tietää siitäkin, että aiemmin samassa tilanteessa oli jäänyt paitsio liputtamatta. Tuomarointi on aina inhimillistä, mutta maalitilanteissa inhimillisille erehdyksille ei ole sijaa.”

      Joten tässä tapauksessa tuomarivirhe ei vaikuttanut lopputulokseen, mutta jalkapallon lähitulevaisuuteen se todennäköisesti vaikutti. Tämän jälkeen maaliviivateknologian käyttöönottoa tuskin viivytellään enää pidempään.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: