Kirjoittanut Lari Vesander | elokuu 21, 2012

Viimeisen kolmanneksen kiirastuli

Liigakauden viimeisellä kolmanneksella ei pelata enää pisteistä vaan sijoituksista. Ne joiden päät kestävät loppukauden painekattilassa, juhllivat kauden päätteeksi.

Loppukauden ottelut tiivistyvät mielessäni yhteen kuvaan lokakuulta 2009. HJK on juuri hakenut Kupittaalta tarvitsemansa tasapelin. Syyssateen kastelema Aki Riihilahti seisoo pelaajatunnelissa ja kertoo alku- ja loppukauden eroista samaan aikaan, kun joukkueen lääkäri teippaa hänen jalkaansa. ”Kun pelataan tarkasta, tavoitteellisesta pistemäärästä, niin kyse ei ole enää samasta asiasta kuin alkutaipaleen otteluissa, joissa yritetään kehittää omaa pelaamista”, Riihilahti kiteyttää.

”Tällaisina päivinä kun meidän peli ei kulje ja Inter pelaa fantastista futista, niin meidän pitää tyytyä siihen, että yksi piste on juuri se mitä me tarvitsemme. Tänään otimme sen. Se ei ollut kaunista eikä sen ympärille voi rakentaa pelillistä tulevaisuutta, mutta ammattijalkapallossa se on bisnes as usual”, Riihilahti sanoo.

Kolme viikkoa myöhemmin HJK voittaa ensimmäisen Suomen mestaruutensa kuuteen vuoteen. Yksi suurimmista syistä tähän on se, että monelle muulle joukkueelle pisteiden ottaminen loppukauden paineissa ei ole bisnes as usual. TPS ja Honka saivat mahdollisuutensa ja tuhrivat ne.

Kauden viimeinen kolmannes poikkeaa kahdesta aiemmasta rajusti. Tästä lähtien joukkueet alkavat pelata vähemmän pisteistä ja enemmän sijoituksista. Valmentajat tosin pyrkivät yleensä välttelemään sijoituspuheita viimeiseen asti. Paineiden pakoilu saattaa näyttää välillä jopa koomiselta, mutta kylmä fakta on, että pisteistä on helpompi pelata kuin mestaruudesta, mitalista tai sarjapaikasta.

Vertauskuvan voi ottaa vaikka tenniksestä. Kokeneemmankin tennisässän käsi alkaa vapista erä- tai ottelupalloa syöttäessä. Taululla voi olla jo 5-0 tai 5-1-lukemat, mutta kun pisteet ja pelit muuttuvat eriksi ja otteluiksi, paineet kasvavat. Samalla tavalla käy toisinaan jalkapallon mestaruustaistelussakin, kun panokset kovenevat ja yhtäkkiä vaakalaudalla ei olekaan enää vain sarjapisteitä vaan myös seuran ensimmäinen mestaruus tai mitali pitkään aikaan.

Esimerkin eräpallojännityksestä voi ottaa vaikka kauden 2009 TPS:stä. Tepsi oli ajanut HJK:ta takaa kuukausitolkulla ja päässyt lopulta rinnalle. Mutta kun tuli ohituksen aika, tuloksena oli ensimmäisen liigatappio neljään kuukauteen – juuri silloin, kun joukkueella oli mestaruus omissa jaloissaan. Pietarsaaressa käristyn tappion jälkeen näin ei enää ollut ja turkulaiset ovat ottivat sen jälkeen kahdesta ottelusta voitot maalierolla 7-0.

Keskiviikkona ollaan hieman samanlaisessa tilanteessa. Tepsi on ajanut kärkikolmikkoa takaa koko kauden ajan ja nyt sillä on mahdollisuus murtautua sinne. Voitto Hakasta nostaisi TPS:n sarjataulukossa toiseksi.

TPS-Haka-ottelu aloittaa Veikkausliigan painevaiheen. Ei ole sattumaa, että Jaro palkkasi pelaajille henkisen valmentajan juuri nyt. Joukkue pelaa sarjapaikastaan ja paineet ovat sen mukaiset.

Koska viime kaudella mestari, putoaja ja käytännössä hopeajoukkuekin olivat selvillä jo elokuussa, liigassa ei koskaan päästy siihen tilanteeseen jossa nyt ollaan. Tämä kausi korvaa kuitenkin viime kauden draaman puutteen korkojen kera. Kun kolmannes kaudesta on jäljellä, jokainen joukkue pelaa vielä sarjapaikastaan tai mitaleista.

Veikkausliiga on juuri nyt kollektiivinen painekattila. Tästä eteenpäin vääntöä lisätään kierros kierrokselta. Viimeisen kolmanneksen aikana nähdään varmasti vielä sekä uskomattomia nousuja että käsittämättömiä romahduksia. Kannattajien kannalta se on mahtavan kamalaa. Valmentajien kannalta se on raastavaa. Mutta samalla se on sarjamuotoista joukkueurheilua parhaimmillaan.

Liigassa ei pelata loppuotteluita tai pudotuspelejä, mutta voittajalta vaaditaan tasaista kautta mestaruustaistelun pääsemiseksi ja henkistä kanttia kultakamppailun tuomien paineiden kestämiseksi. Nämä paineet ovat usein jopa kovemmat kuin jääkiekon pudotuspeleissä. Pleijareissa lätkäjoukkue voi hävitä kaksi tai kolme ottelua putkeen ja mennä silti jatkoon. Jalkapallojoukkueilla ei sen sijaan ole varaa kahteen tai kolmeen tappioon mestaruustaistelun ollessa kuumimmillaan.

Tässä mielessä futiksen mestaruustaistelu on pudotuspelejäkin kovempi prässi. Ja juuri niiden paineiden kestämisestä liigamestari saa oikeutuksensa. Matka ei ole helppo, mutta tämä on se kiirastuli, joka täytyy taivaltaa päästäkseen mestaruustaivaaseen.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

Kategoriat

%d bloggers like this: