Pasi Rautiainen lähti Tepsistä

Pasi Rautiaisen TPS-aikaa leimasi alusta asti epävarmuus siitä, kuinka pitkään hän toimisi turkulaisseuran valmentajana. Tuohon spekulointiin saatiin vastaus tänään, kun TPS kertoi Rautiaisen irtisanoneen sopimuksensa. TPS tiedottaa uudesta päävalmentajasta huomenna, mutta sitä odotellessa on luultavasti paikallaan muistella miten Rautiaisen sopimussoppa kiehui kauden mittaan.

Pasi Rautiaisen aikakausi TPS:n päävalmentajana oli lyhyt mutta sitäkin vaiheikkaampi. Värikäs valmentaja nosti joukkueensa mestaruustaisteluun ja antoi siinä sivussa räväköistä lausuntoja. Menestyksestä huolimatta Rautiaisen TPS:ssä viettämä vuosi oli epävarmaa aikaa. Epävarmuus sai alkunsa, kun seura ei julkistanut Rautiaisen kanssa tekemänsä sopimuksen pituutta.

Asiaa ei auttanut se, että Rautiainen tuntui jatkuvasti viljelevän rivien välissä viittauksia siitä, että tämä kausi saattaisi jäädä hänen ainoakseen TPS:ssä. Toki valmentajan työn luonne on sellainen, että jokainen ottelu (kaudesta puhumattakaan) saattaa jäädä viimeiseksi, mutta harvemmin valmentaja korostaa sitä itse – ainakaan voittoputken keskellä.

Loppukesästä huhumylly kävi niin kuumana, että se alkoi luultavasti jo haitata seuran työrauhaa. Rautiaisen sopimuksesta ei tiedotettu, koska siinä olisi tapahtunut jotain uutta. Siitä tiedotettiin, koska arvailut Rautiaisen sopimuksesta ja mahdollisesta lähtemisestä alkoivat peittää alleen pääasian: TPS:n hienosti sujuneen liigakauden.

Niinpä seura kertoi vihdoin syyskuun alussa (samassa tiedotustilaisuudessa, jossa se julkisti Jussi Kujalan siirtymiseen joukkueeseen), että Rautiaisella on toistaiseksi voimassaoleva sopimus, joka ”jatkuu normaalisti ensi kaudelle”. Monessa tiedotusvälineessä (tämä blogi mukaan lukien) tieto julkistettiin TPS:n tarjoamalla otsikolla ”Rautiainen jatkaa TPS-valmentajana ensi kauden loppuun”, vaikka oikeampi muoto olisi ehkä ollut ”Rautiaisen työsopimus on edelleen voimassa”.

Valmentaja oli itse sitä mieltä, että mitään tiedotustilaisuutta ei olisi edes tarvittu, sillä mikään ei muuttunut. ”Ei tästä olisi tarvinnut edes tiedottaa. Mitään radikaalia tai dramaattista ei ole tapahtunut. Meillä on Tepsin kanssa voimassaoleva sopimus”, Rautiainen sanoi Ylen haastattelussa. Kun toimittaja huomautti, että sopimus on toistaiseksi voimassaoleva, Rautiainen meni vaikeaksi, mutisi hetken ainekirjoituksen numerostaan ja sanoi sitten: ”Se sana toistaiseksi…. Emmä tiedä. Sillä voi leikkiä tai olla leikkimättä. Meillä on nyt fokus, keskittyminen ja kaikki voimavarat näissä kuudessa viimeisessä matsissa.”

Joka tapauksessa sopimuksesta tiedottaminen lopetti huhut – mutta vain hetkeksi. Kauden loppua kohti Rautiainen puhui jälleen jokseenkin jokaisessa lehdistötilaisuudessa kuin olisi lähdössä viimeisen pelin jälkeen maailmanympärysmatkalle eikä ehkä palaisi sieltä takaisin. Hän kiitti joukkuetta, kannattajia ja kaupunkilaisia ja lisäsi toisinaan, että tulevaisuudesta ei tiedä kukaan. Jotain kertoi sekin, että kauden viimeisen ottelun jälkeen Pasia kiinnosti tulevaa kautta enemmän se, kuka vie hänet seuraavana päivänä kotiin. Niinpä spekulaatiot Rautiaisen lähdöstä eivät ehtineet koskaan laantua.

Kaikesta epävarmuudesta huolimatta ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Rautiainen olisi antanut joukkueelle kaikkeaan. Otteluissa hän eli välillä mukana liiankin kanssa ja harjoituksissa hän hyppi, pomppi ja juoksi monesti pelaajien mukana. Jokaisen näkemäni treenin jälkeen hän myös istahti hetkeksi alas puhumaan pelaajan kanssa. Silloin Pasi ei ollut tv:stä tuttu räiskyvä mediapersoona, moottoriturpa jonka kädet käyvät nopeasti ja suu vielä vikkellämmin. Ei. Rautiainen puhui harkitusti, oli läsnä ja kuunteli. Vuorovaikutus oli välitön.

Rautiainen välitti aidosti pelaajistaan, ja sen kuuli myös hänen puheistaan. ”Mä oon Jumalan silmien edessä tehnyt vaimoni Päivin kanssa elinikäisen sopimuksen, että olen näiden poikien kanssa siihen viimeiseen päivään ja he saavat minusta kaiken irti. Mutta kaikella kunnioituksella näitä kundeja kohtaan, niin kyllä mä sitten aikanaan siellä vanhainkodissa ja palvelukodissa toivon olevani mun rakkaan vaimoni tai muiden lähimmäisten seurassa – ja nämä pojat ihan omilla teillään.”

Mutta jos Pasi piti pelaajista ja pelaajat pitivät Pasista, niin miksi Rautiainen sitten päätti lopettaa Tepsissä? Todennäköisin syy on se, että TPS:n meneminen ensi kauteen ”talous edellä” ei ollut Rautiaiselle mieleen. Kunnianhimoinen luotsi totesi jo viime keväänä, että menestys on hänelle nuorten pelaajien kehittämistä tärkeämpää.

Saman kuvan sai myös puhelusta, jonka Rautiainen kävi ennen Tepsiin tuloaan tulevan apulaisensa Marko Rajamäen kanssa.”Pasi soitti mulle ennen kuin teki sopimuksen TPS:n kanssa ja sanoi, että hänellä on vaan yks kysymys. ”Rapa hei, voiko TPS voittaa mestaruuden 2009?” Vastasin että voi, mutta meillä alkaa olla jo pirun kiire. Että ala tulla jo sieltä Tallinnasta tai missä oletkin. Juna, laiva tai lentokone alle ja äkkiä tänne.”

Silloin Pasi tuli. Vuotta myöhemmin hän taisi kuitenkin esittää itselleen uuden kysymyksen: ”Voiko TPS voittaa mestaruuden 2010?” Tällä kertaa vastaus taisi olla Rautiaisen mielestä kieltävä. Se puolestaan heikentää TPS:n ensi kauden menestysmahdollisuuksia entisestään. Silti Tepsillä ei pitäisi olla pitkällä tähtäimellä suurta hätää. Joukkue saanee Marko Rajamäestä pätevän päävalmentajan, joka keskittyy mielellään nuorten pelaajien kehittämiseen.

Pasi Rautiaisen persoonaa ja lehdistötilaisuuksia tulee silti ikävä.